Uusimmat kirjoitukset

Yhteystiedot

Petri Kalmi
Jokipalstatie 24
01840 Klaukkala
044 357 0808
pk@petrikalmi.fi



Osuuspankkivaaleissa ehdokas 33

Keskiviikko 30.10.2013 klo 21:59 - pk

Olen ehdokkaana Keski-Uudenmaan Osuuspankin edustajistovaaleissa numerolla 33.  Kannatan pankin kehittämistä omistaja-asiakkaiden tarpeet tunnistaen ja kassapalvelut konttoreissa säilyttäen. Lisää ajatuksistani osuuspankin vaalikoneessa. Tee järkevä äänestyspäätös!

1 kommentti . Avainsanat: osuuspankki, vaalit, äänestys, Keski-Uudenmaan Osuuspankki

Kuntien yhdistymisselvitys käyntiin

Maanantai 22.7.2013 klo 12:03 - pk

Kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan ja kaupungin yhdistymisselvitys on käynnistynyt pikkuhiljaa.  Käynnistymisselvitystä ohjaa ohjausryhmä, minkä varapuheenjohtajana toimin. 

Heinäkuun alussa voimaan tullut kuntarakennelaki lykkää yhdistymisselvityksen aikataulua siten, että uuden aikataulun mukaisesti selvitys olisi valmis syyskuussa 2014, minkä jälkeen kunnat tekevät omat päätöksensä liittymisistä.

Nurmijärven osalta kahdeksan kunnan yhdistyminen ei näytä erityisen realistiselta.  Poliittiset ryhmät ovat pääosin nykymuotoisen Nurmijärven säilyttämisen kannalla eikä edes Kataisen sateenkaarihallitusta edustavat puolueetkaan ole yhdistämisistä innostuneita.

Kahdeksan kunnan yhteenliittymää heikentäviä tekijöitä ovat alueen asiointisuuntien erilaisuus, selkeän keskuksen puuttuminen sekä se tekijä, että yleensä kuntaliitosten yhteydessä veroäyrit nousevat ja palvelut heikkenevät.  

Itse ihmettelenkin kuntien lahtaamisen pääarkkitehdin kuntaministeri Henna Virkkusen yhdistymisinnon pääperustelua, mikä on kustannussäästöt. Mikään esimerkki kun ei tue moista näkemystä.  

Itse selvitystyötä valmistelevat kunnanjohtajat ja heidän johdollaan kunkin kunnan sektorivastaavat.

Joku varmaan ihmettelee, että miksi tätä selvitetään kun lähes kaikki ovat itsenäisyyden kannalla. Syynä on tietenkin Kataisen hallituksen läpirunnoma laki, minkä perusteella selvitys on pakko.  

Ja taas palaa kuntalaisten ja veronmaksajien rahoja...

1 kommentti . Avainsanat: kunta, nurmijärvi, keski-uusimaa

Kuntarakenneillan avauspuhe

Tiistai 9.4.2013 klo 22:04 - pk

Avaus kansalaisfoorumissa 8.4.2013

 

Tervetuloa Nurmijärven kuntalaisille suunnattuun kuntarakenneuudistusta käsittelevään kansalaisfoorumiin. Osoitan toivotukseni sekä täällä kunnantalolla paikalla oleville että tätä tilaisuutta netin kautta seuraaville. 

 

Vuonna 2011 Kataisen hallituksen alkuun laittama kuntarakenneuudistus on puhututtanut päätöksentekijöitä ja kuntalaisia ahkerasti.  Jo kyseisenä vuonna Keski-Uudenmaan kunnat kuntaministeri Virkkuselle toimittamassaan yhteisessä lausumassaan totesivat, että ne nykyiselläänkin täyttävät monelta osalta hallitusohjelmassa mainitun vahvan peruskunnan määritelmän. Alueen kunnat ovat suuria asukasmäärältään, lukeudumme taloudeltamme vahvimpien kuntien joukkoon Suomessa, työpaikkojemme määrät ovat hyvässä kasvussa, ns. hajarakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolelle on vähentynyt kunnissa  ja tutkimusten mukaan julkiset palvelut tuotetaan tehokkaimmin keskikokoisissa kunnissa.

 

Vuonna 2012 kuntarakenneselvityshenkilöille annetussa Nurmijärven kunnan vastauksessa mm edellisiin seikkoihin nojautuen todettiin kotikuntamme Nurmijärven täyttävän vahvan peruskunnan tunnusmerkit ja siksi sen itsenäisenä jatkaminen olisi luontevinta.  Vastauksessa lisäksi todettiin, että mahdollisuudet pienille osakuntaliitoksille pidetään auki, tällöin mainittiin mm Vihtijärvi.

 

Vaikka valtaosa Keski-Uudenmaan kunnista pitikin selvityshenkilöille annetuissa vastauksissa ensisijaisena vaihtoehtona itsenäisyytensä ja keskeisen päätöksentekovallan säilymistä kunnissa, tarjosi selvityshenkilöiden ehdotukset vaihtoehtoina joko massiivisia kuntaliitoksia tai ainakin niin vahvaa Metropolihallintoa, että se söisi oleelliselta osin kunnallisen itsemääräämisvallan.

 

Ymmärtääkseni vastavetona tähän Keski-Uudenmaan kuntajohtajat toivat pari viikkoa sitten esille oman näkemyksensä kuntarakenneselvitysalueista. Kuntajohtajat esittivät kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan kesken tehtävää selvitystä.  Täytyy tässä yhteydessä todeta, että kyseistä näkemystä ei oltu käsitelty meidän kunnallisten päätöksentekijöiden toimesta.  Meillä luottamushenkilöillä on nimittäin mahdollista yhteistä selvitysaluetta koskeva yhteinen neuvottelu ensimmäisen kerran vasta tämän viikon torstaina.

 

Kunnilta vaaditaan oma lausunto toukokuun 22 päivään mennessä. Nurmijärven osalta tämä lausunto päätetään lopullisesti edellisenä iltana pidettävässä kunnanvaltuuston kokouksessa.

 

Kuntarakenneuudistuksen rinnalla viedään Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä koskevaa SOTE-uudistusta.  Sitä koskevat poliittisen ohjauksen tahtotilatkin  ovat vielä muodostumassa, kuten kansalaiset ovat saaneet havaita mm johtavien ministerien kannanotoista.  Itse näkisin järkevänä nykymuotoisen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin jatkumista ja kuntien välisen yhteistyön kehittämistä kuntayhtymien kautta perusterveydenhoidossa ja sosiaalipalveluissa.

 

Meillä on tänään kansalaisfoorumissamme alustamassa asiantuntijoina kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara, joka kertoo kehyskunnista toimivan metropolin osana, selvitysmies Ralf Paqvalin, joka valottaa metropolihallinnon vaihtoehtoja sekä HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja Aki Linden, joka toimii sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen asiantuntijana.

 

Toivon, että tämäniltainen keskustelu on vilkasta ja että me luottamushenkilöt saamme evästyksiä kuntalaisten tahtotilasta koskien sekä kuntarakennetta että SOTE-uudistusta.

 

1 kommentti . Avainsanat: kunta, palvelut, sosiaali, terveys, metropoli, kuntaliitokset

Valtuustokauden avauspuhe

Sunnuntai 10.2.2013 klo 18:40 - pk

Puhe kunnanvaltuuston kokouksessa 30.1.2013                                Petri Kalmi

nj_vaakuna.jpg

Arvoisat valtuutetut, asioihin paneutuvat viranhaltijat, aina valppaat tiedotusvälineiden edustajat ja asioista kiinnostunut lehteriyleisö

Haluan esittää valitun puheenjohtajiston puolesta kiitokset valtuustolle saamastamme tuesta.  Pyrimme olemaan luottamuksenne arvoisia. Samalla haluan esittää kiitokset Aulikille, joka arvovaltaisesti veti kokouksen alkuhetket. On ilo työskennellä kanssasi.

Alkava valtuustokausi poikkeaa varmasti monessa edellisestä kaudesta, mutta on niissä yhteneviäkin piirteitä. Neljä vuotta sitten oli käsillä vuoden 2009 notkahdus taloudessa eikä nytkään lähitulevaisuus vaikuta aivan valoisalta.  Viime vuoden tuloksemme alkaa pikkuhiljaa muotoutua ja ennakkotietojen mukaan se vastoin ennakko-odotuksia tuntuukin kääntyneen alijäämäiseksi.  Asiaan vaikuttaneiden kertaluonteisten erien ohella taustalla näkyi verotulojen ennustet

tua vähäisempi kertyminen.  Vaikka kuntamme onkin aivan eturiviä työttömyyden alhaisuudessa niin talouselämän suhdanteet vaikuttavat myös meihin.  On pelkona, että meilläkin tulevat näkymään lomautukset ja irtisanomiset niin tilastoissa kuin arkipäivässäkin.  Ne vaikuttavat meihin toisaalta vähenevinä verotuloina ja toisaalta kasvaneina kuluina pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa.

Taloudenpidossa vaaditaan vyönkiristystä ja pelkään pahoin, että monet joutuvat joustamaan vaalikampanjoiden aikana antamista lupauksistaan. Taloudellisten resurssien käytössä vaaditaan luovuutta ja henkilökohtaisesti odotan mm palvelusetelikäytännön yleistymistä myös Nurmijärven kunnan keinovalikoimassa.


Äsken mainittujen huolestuttavien asiakokonaisuuksien rinnalla on kuitenkin tapahtumassa paljon myönteistäkin.  Kuntamme asukasluku kasvaa tasaista vauhtia, uusia asunto- ja yritysalueita syntyy, kuntamme palveluvalikoima täydentyy vauhdilla niin kunnallisella kuin yksityiselläkin puolella, kyläsuunnitelmia laaditaan ja yksittäiset kuntalaiset niittävät mainetta eri elämän osa-alueilla.  Meillä on kaiken kaikkiaan hyvämaineinen vahva peruskunta ja tehkäämme kaikki, niin valtuutetut kuin virkamiehetkin, ahkerasti työtä tehdäksemme siitä entistä vahvemman.Jo muutaman vuoden huolenaiheenamme on ollut kuntarakenneuudistus, mikä Nurmijärven kohdalla on kiteytynyt malleihin, missä joko kuntamme itsenäisyys on ollut vaarassa kuntaliitosten kautta tai missä niin kutsuttuun metropolihallintoon oltaisiin viemässä suurta osaa kunnallisesta päätösvallasta. Siis siitä päätösvallasta, millä me olemme onnistuneet nostamaan Nurmijärven kuntien kärkikaartiin. Valtuustomme on ollut tähän asti yksituumainen itsenäisyytemme puolustamisessa ja toivon, että yksituumaisuus säilyisi myös lähitulevaisuudessa kun käsitellään meille annettuja lausuntopyyntöjä.  Kuntarakenneuudistuksen rinnalla kulkee sosiaali- ja terveyspalveluiden organisointia koskeva sote-uudistus. Sitäkin koskevia päätöksiä tullaan lähiaikoina tekemään.

Odotan kaikilta vahvaa sitoutumista tehtävien hoidossa ja samoin toivotan kaikille menestyksellistä valtuustokautta. Kiitos

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunta, nurmijärvi, talous

Metropolialueen esiselvityksen vaihtoehdot huonoja

Sunnuntai 13.1.2013 klo 18:34 - pk

Perjantaina julkaistussa metropolialueen esiselvityksessä esitetyt vaihtoehdot vahvan ja elinvoimaisen kotikuntamme tulevaisuudelle ovat kaikki heikkoja.  Kuten pelkäsinkin kunnan vastauksista esiselvittäjien kysymyksiin oli otettu valikoidut osat ja tarve vahvan itsenäisyyden säilyttämiseen ei vaihtoehdoissa välity.

Esitettyjen kolmen vaihtoehdon vaikutukset kuntaamme lyhyesti.  

Vaihtoehto A esittää vähäisiä kuntarakennemuutoksia ja vahvaa metropolihallintoa.  Vahvaa metropolihallintoa johtaisi vaaleilla valittu metropolivaltuusto.  Mikäli esimerkkinä käyttää HOK-Elannon valtuustoa niin tietää että kyseisessä kokoonpanossa Nurmijärven rooli olisi lähes olematon. 

Vaikka tämä malli periaatteessa säilyttäisi kunnan itsenäisenä sisältyy ehdotukseen kuitenkin tarve käynnistää osakuntaliitosten selvitys kolmella alueella: Klaukkala Vantaan yhteyteen, Rajamäki Hyvinkään yhteyteen ja Vihtijärvi Nurmijärven yhteyteen.  Olisi mielenkiintoista nähdä Nurmijärvi, missä olisi jäljellä kirkonkylä ja sivukylät ml. Vihtijärvi - tuskin täyttyisi hallituksen asettama 20.000 asukkaan vaade tällä tavalla. Joka sekin vaade on ihan hölmö ja hatusta vedetty.

Vaihtoehto B tarjoaa kuntaliitosta Hyvinkään kanssa.  Kaksi samankokoista toimivaa peruskuntaa siis yhdistettäisiin.  Uuden kunnan painopiste tulisi automaattisesti olemaan suuremmassa taajamassa eli Hyvinkään keskustassa.  Pitää oikein etsimällä etsiä yhdistäviä tekijöitä mm kuntamme kasvukeskuksen Klaukkalan ja Hyvinkään kesken.  Jollei huomioon oteta satunnaista tarvetta käydä Hyvinkään sairaalassa, tuskin sinnepäin on mitään tarvetta ollut mennä.

Vaihtoehto C tarjoaa Keski-Uudenmaan suurkuntaa, mihin kuuluisivat Nurmijärven lisäksi Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen.  Jälleen kerran päätöksenteko karkaisi kauas kunnastamme ja kuntalaisiltamme.  Tätä suurkaupunkia johdettaisiin ehkä joista Järvenpäästä ja se tuskin huomioisi tarpeitamme.  Veikkaan että aika nopealla tahdilla mm Rajamäen lukio ja terveysasema olisivat lakkautuslistalla puhumattakaan monesta nyt suunnittelun asteella olevasta hankkeesta sijaitsi ne sitten kirkonkylässä, Klaukkalassa tai Rajamäellä.

Kaikilla malleilla olisi erilaisia, mutta merkittäviä kustannuksia lisääviä vaikutuksia.  Liittyminen yhteiseen joukkoliikennejärjestelmään (HSL) olisi usean miljoonan kustannus,  HSY:hyn (hoitaa vesi ja jäteasioita) liittyminen toisi jossain vaiheessa varmasti meille kuormitusta ja HSA, mikä hoitaisi vuokra-asuntotuotantoa tuskin kykenisi yhtä tehokkaaseen toimintaan kuin nykyinen hyvin johdettu Nuva. Verotukseen mallit vaikuttavat myös olennaisesti.

Paras ratkaisu kaiken kaikkiaan olisi hylätä nyt esillä olevat vaihtoehdot, säilyttää kunnallinen itsenäisyys ja se että maakuntaliittomme edelleenkin hoitaisi lain mukaan sille määrätyt kaikkia kuntia koskevat asiat kuten esimerkiksi maakuntakaavan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metropoli, nurmijärvi, palvelut, itsenäisyys, kuntaliitokset

Summary 2012

Maanantai 31.12.2012 klo 16:57 - pk

Summary 2012

Vuoden vaihtuessa on perinteisesti ollut tapana muistella kulunutta vuotta. Minulle mennyt vuosi on ollut voittopuoleisesti myönteinen.

Vuoden ehdoton kohokohta oli itsenäisyyspäivänä saatu ylennys majuriksi, asia josta olen ylpeä ja iloinen.

Kotirintamalla kaikki hyvin. Kodin lähes vuoden kestänyt täysremppa valmistui kesäksi, vielä kun saisi taulut seinille niin kaikki olisi mallillaan.

Willy aloitti koulunsa Harjulassa, koulussa mitä olin itse aikaansaamassa vuosia sitten.  On ilo nähdä miten työlleen omistautunutta henkilökuntaa kouluissamme onkaan.

Mökillä päärakennus sai uuden peltikaton ja Kaartjärvestä löytyi kohta mistä nousee yli puolenkilon ahvenia alvariinsa.

Autokanta uudistui, kuuden Fordin jälkeen siirryin bemariin, millä pääsee mökille vaikka teitä ei olisi aurattukaan.  Tosin kesähelteillä mikään ei voita avokattoista ruotsalaista.

Hölkkäkilometrejä tuli karvan alle tuhat sisältäen niin puolimaraton Hesassa, eurojen keruun yleisurheilulle Kunniakierroksella kuin maratonhiihdon Tsekeissä. Golfissa kertyi ennätykselliset yli 65 kierrosta.  Tasoitus tosin ei laskenut mutta vuosi sisälsi kohokohtana Hole In Onen Pattayalla helmikuussa.

Vuosi aloitettiin jämäköillä päätöksillä painonpudotuksesta ja kunnonkohotuksesta.  Teen saman päätöksen myös nyt, tosin muutaman kilon painavampana.

Matkailtua tuli parissakymmenessä maassa, uusina ihastuttava Kroatia ja mielenkiintoinen Vietnam.  Perinteinen sotahistoriamatka suuntautui Vienan Karjalaan. Kotimaan kohteista jäi erityisesti mieleen Olostunturi, Rovaniemi ja Lapinlahti.

Työrintamalla entisten konsultointikuvioiden lisäksi innostavaa oli uusi hallitusjäsenyys rakennusyritys Parmacossa.

Politiikkasektorilla talvella yritettiin ajaa Patea pressaksi, muistoksi jäi legendaarinen Paavo & Vuokko –muki.  Syksyn kunnallisvaaleissa äänimäärä kasvoi kuudetta kertaa peräkkäin, tällä kertaa 363 kuntalaista osoitti luottamuksensa minulle, mistä olen nöyrän kiitollinen.  Parhaillaan käytävät luottamushenkilöneuvottelut sitten näyttävät kuinka paljon ahkeraa vaalityötä ja suurta äänimäärää arvostetaan.

Kuntapuolella päätöksenteko oli edellisvuotisia harmonisempaa – uhka kunnallisen päätöksentekovallan kaventumisesta varmaan yhdisti.  Kuumassa hiottiin kannanottoja ja uusia sääntöjä, maakuntaliitossa puolustettiin yritysalueita ja kauppapaikkoja sekä HUSsissa ihmeteltiin vastuuministereiden himoa hajottaa toimiva järjestelmä.

EU:n Alueiden Komitea vei kokouksissaan Brysselin lisäksi Lissaboniin ja Rovaniemelle.  Tulevan toimintajakson talouskehyksiä hiottiin monessa yhteydessä varsinaisen päätöksenteon kuitenkin jäädessä vielä tulevaisuuteen.

Vuoden mittaan sain paljon uusia upeita tuttuja.  Vanhojen tuttujen ja ystävien kanssa he vaikuttivat siihen että vuodesta tuli loistava.  Kiitän kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivotan menestystä vuonna 2013!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nurmijärvi, vuosi 2012, vaalit, kuntoilu

Kiitos äänestäjille

Tiistai 30.10.2012 klo 2:39 - Pk

Nöyrä kiitos äänestäjille saamistani 363 äänestä. Äänimääräni kasvoi viime kunnallisvaaleista 20 äänellä. Nämä olivat kohdallani kuudennet vaalit ja joka kerta äänimäärä on kasvanut.

Keskusta sai Nurmijärvellä nyt tuhatkunta ääntä enemmän kuin viime eduskuntavaaleissa. Menetimme  neljä valtuustopaikkaa viime kuntavaaleista, mutta olemme kuitenkin toiseksi suurin puolue edelleen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vaalit, äänestäjät, äänet

Nurmijärvi kuntien kärkeä nyt ja tulevaisuudessa

Maanantai 22.10.2012 klo 11:28 - pk

Tämänpäiväisessä Helsingin paikallislehdessä Heösingin Sanomissa oli asiantunteva juttu kuntien taloudellisesta vahvuudesta.  Siinä todettiin kotikuntamme osalta että olemme jo nykyisin aivan kärkisijoilla kaikkien kuntien joukossa, ja näillä näkymin vuonna 2030 olisimme kolmantena Kauniaisten ja Espoon jälkeen.  Tällä hetkellä kuntamme menot kuntalaisten ansiotuloihin verrattuna ovat hieman yli 20 % eikä tilanne oleellisesti muutu seuraavan parinkymmenen vuodenkaan aikana.  

Todettakoon, että Helsingin, minkä vaikutusvaltaan meidät yritetään tavalla tai toisella ajaa, vastaava tunnusluku nyt ja tulevaisuudessa on lähes puolta heikompi kuin meillä!  Samoin Vantaan suhdeluvut ovat parikymmentä prosenttia meitä huonommat.

Joten kokoomuksen Kataisen ja Virkkusen ajamaan kuntien pakkoliitoksiin meillä ei todellakaan ole tarvetta.  Nurmijärvi on ja pysyy vahvana peruskuntana, mikäli päätöksenteko vain pysyy vastuullisten käsissä.  Keskusta on ollut kolmissa viimeisissä vaaleissa keskeinen vaikuttaja Nurmijärvellä, toivottavasti niin jatkossakin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntatalous, asukkaat, pääkaupunkiseutu, helsinki

Klaukkalan markkinatunnelmia

Sunnuntai 21.10.2012 klo 20:16 - Pk

Tänään järjestettiin jokavuotiset Klaukkalan syysmarkkinat. Viileästä säästä huolimatta väkeä riitti tungokseen asti. Sää suosi lämmintä VaaliPysäkkämme. telttaosastoltamme monet siirtyivät sisätiloihin kahvittelemaan, hakemaan ilmapalloja, tekemään huippuostoksia kirppariltamme ja ennenkaikkea keskustelemaan ehdokkaidemme kanssa, joita oli paikalla kolmisenkymmentä. Mukimenekin pohjalta reilusti yli puolen tuhatta vierailijaa sai vaihtaa ajatuksiaan.

Keskeisiä teemoja olivat kunnalliset investoinnit ja palvelujen kehittyminen. Klaukkalan uimahalli oli monen toiveissa  korkealla. Liikenteen sujuvuutta liityntäparkkeineen ja ohikulkuteineen toivottiin. Kunnallisten palveluiden parantaminen mm terveyspalveluiden osalta oli monen huulilla.

VaaliPysäkillä oli tarjolla myös taidetta.  Jotkut Matti Vanhasen tekemät taulut ja Tatu Vanhasen patsaat nousivat tarjousmenettelyssä jopa 200 euroon!

VaaliPysäkki on avoinna myös tulevalla viikolla arkisin 15-19, lauantaina 10-17 ja sunnuntaina vaalikahvien merkeissä klo 9-20, minkä jälkeen on vaalivalvojaiset. Viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä tiistaina on aamukahvit klo 8-10. Tervetuloa! Kirpputori on avoinna myös samoina aikoina.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Klaukkala, markkinat, investoinnit

Liikuntainvestointeja Klaukkalaan

Perjantai 19.10.2012 klo 22:44 - pk

Viime maanantaina pidetyssä Isoniityn ysiluokkalaisten paneelissa tuli kysymys Klaukkalan liikuntainvestoinneista, joten ajattelin tässä hieman tilittää niistä.

Klaukkalan harjoitusjäähallista tehtiin päätös viime vuoden valtuustossa. Se tullaan rakentamaan nykyisen jäähallin viereen.  Jääurheilua harrastamattomat ihmettelevät sen tarvetta, mutta tosi on että Klaukkalassa on niin paljon jääkiekkoilijoita, taitoluistelijoita, ringetenpelaajia, että nykyiseen halliin eivät kaikki vain mahdu.

Klaukkalan monitoimitalo, mihin tulisi sijoittumaan tilat sekä liikunnalle että kulttuurille (musiikki- ja tanssiopistot) hyväksyttiin viime viikon kunnanhallituksessa kiirehdittäväksi. Tila myös ratkaisisi nuorisotoimen tarpeita. Marraskuun puolen välin budjettivaltuustossa tullaan sitten katsomaan säilyykö hallituksen päätöksessä ollut yksituumaisuus.  Demarit ovat kuulemma jo keräämässä joukkoja lykätäkseen päätöstä.

Monitoimitalokaan ei vielä ratkaise salibandyn tarpeita.  Säbähallia on suunniteltu Arkadian lukion yhteyteen rakennettavaan liikuntasaliin.  Arkadialla olisi siihen millin verran rahaakin mutta kunnalta tarvittaisiin paljon lisää ja päätöksiä.

NJS:lle myönnettiin elokuun valtuustossa takaus jalkapallokuplahallin rakentamiseen.  Viime päivien uutisia en tiedä, että onko halli menossa eteenpäin jo tänä syksynä, kuten aikomus oli. Toivottavasti on jotta yksi Uudenmaan suurimmista jalkapalloseuroista voisi tarjota yhä useammalle kuntalaisille harrastusmahdollisuuden.

Klaukkalan uimahalli on ikuisuusasia.  Me Klaukkalaiset olemme sitä ajaneet jo parikymmentä vuotta. Aina kriittisellä hetkellä kuitenkin yhtynyt Rajamäki-Kirkonkylä -rintama on pystynyt tunkemaan Rajamäen uimahallin laajennuksen sen edelle.  Näin kävi viime syksynäkin kun kaikkien yllätykseksi Klaukkalan Kokoomuksen johtohenkilöt menivät Rajamäen Kilpauintikeskuksen rahoituksen taakse.  

Klaukkalan urheilualueen huoltorakennuksen remontti on siirtynyt valtuustossa vuodesta toiseen koska aina on alueelle ollut tulossa jotain isoa, jolla paikattaisiin remonttitarve. Katsotaan käykö taas kerran niin kun monitoimitaloa aletaan pykäämään samalla alueelle.

Tässä jotain aluksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikunta, nuoret, klaukkala, investointi, nurmijärvi

Sairaanhoitopiirissä tapahtuu

Keskiviikko 17.10.2012 klo 20:23 - pk

Tänään pidetyssä HUSsin valtuuston kokouksessa sai monenlaista tietoa, josta ohessa muutamia faktoja, jotka toivottavasti kiinnostavat:

-Psykiatrisessa hoidossa hyvä nyrkkisääntö on, että laitoksessa osastolla on 16 potilasta, joita hoitaa 20 työntekijää.  Avohoidossa nämä 20 hoitajaa voivat keskimäärin ottaa 4 potilasta päivässä, eli hoitaa 80 potilasta 16 sijaan.  Painopiste on siis selvä.

-Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, HUSsin suurimmat uudet sairaalahankkeet ovat Lastensairaala, jonka on arvioitu valmistuvan vuonna 2017 ja Traumakeskus, minkä yhteyteen tulee Syöpäkeskus vuonna 2019. Molempien investoinnit ovat erikseen 150-170 miljoonaa euroa. Näiden ohella tietenkin on kokoajan tapahtuva massiivinen korjausrakentaminen. Toisaalta tulee muistaa, että HUS hoitaa yli 1,5 miljoonan uusmaalaisen erikoissairaanhoidon.

-Paljon julkisuudessa ollut tietojärjestelmäuudistus on järjettömän kallis, eli kymmenessä vuodessa on arvioitu sen kustannuksiksi 350-450 miljoonaa euroa.  HUS-alueella kunnat mukaanlukien nykykustannukset ovat n 500 miljoonaa euroa vastaavana aikana.  Vaikka näissä laskelmissa säästö onkin huimasti kymmeniä miljoonia euroja hirvittää siitä huolimatta.

Toisaalta nykyään eri järjestelmistä johtuva hässäkkä on massiivinen.  On laskettu että normaali alueella asuva leikkauspotilas ensimmäisestä lääkärikäynnistä operaation jälkitarkastukseen saakka joutuu prosessiin, missä on käytössä yli tusina eri tietojärjestelmää ja jossa on yhdeksän epäjatkuvuuskohtaa, missä potilastiedot eivät välity järjestelmästä toiseen.  Pöyristyttävää!

- Vaikka HUS onkin käynyt kovan kulukuurin toimintojen hiomisen kautta  uhkaa jäsenkuntia yli prosentin jälkilaskutus. Tämä merkitsee kuntatasolla satoja tuhansia tai miljoonia euroja.  Hoitotakuu yksittäisenä asiana tulee kalliiksi, vaikka hyvä asia onkin!


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: HUS, uusimaa, sairaala, lapset, talous

HSL vai ei?

Maanantai 15.10.2012 klo 17:58 - pk

Tämänpäiväisessä Yliniitun yläasteen vaalitentissä nousi esille HSL-liittyminen. Asia, jota ilman tietoa faktoista olisi helppokin kannattaa.  

Kuitenkin tämän hetkiset faktat puhuvat muuta.  Viime vuonna HSL toimitusjohtaja Suvi Rihtniemen suulla teki valtuustosalissa meille tarjouksen järjestelmään liittymisestä.  Perusfaktat tarjouksessa oli että Nurmijärven pitäisi maksaa laskutavasta riippuen 2-3 miljoonan euron liittymismaksun, liityttäessä meille ei tulisi yhtään vuoroa tai linjaa lisää nykyiseen ja vastineeksi pääsisimme matkustamaan samalla lipulla HSL:n sisällä.

Heidän tarjoama lipun hinta oli kuitenkin parikymppiä kalliimpi kuin nyt on Nurmijärvilippu, jolla esimerkiksi Helsingin keskustaan pääsee sadalla eurolla. Joten liittymisessä ei ole valtaosalle nykyisiäkään bussinkäyttäjiä kuin lisäkuluja.  Tälläkin hetkellä Nurmijärvilipun ohelle voi ostaa lipun, jolla pääsee vaihtamaan HSL-alueella liikennevälinettä.  Tosin tämän lipun käyttäjiä on vain pieni murto-osa koko matkustajamäärästä.

HSL:n kyytiin on lähtenyt Kuuma-kunnista Kerava ja Kirkkonummi. Ne eroavat meistä kuitenkin siten, että pääjoukkoliikenneväline niissä on juna.  Molempien kuntien lisämaksut HSL:lle on olleet miljoonia euroja vuodessa.  Keravalla mietitäänkin vaihtoehtoa HSL:lle.

Tilannetta mutkistaa vielä se, että nykyiset linja-autovuorot ovat luvanvaraisia ja ne aikaisintaankin loppuvat 2014, useat vielä monta vuotta sen jälkeenkin.

Eli pattitilanne jatkuu ainakin jonkun aikaa.  Joukkoliikennelaki kuitenkin velvoittaa meidät järjestämään liikenteen tavalla tai toisella. Tulevalle valtuustolle siis löytyy päätettävää.

Mikäli HSL:ssä ei olisi tuota järjetöntä kynnysmaksua ja toiminta olisi tehokasta niin mikä ei.  Mutta kun...

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: joukkoliikenne, HSL, liikennöintiluvat, joukkoliikennetuki

Klaukkalan monitoimitalo myötätuulessa

Sunnuntai 14.10.2012 klo 9:16 - pk

Klaukkalaan suunniteltu monitoimitalo on nyt myötätuulessa.  Hanke mihin tulisi sijoittumaan tiloja liikunnalle ja kulttuurille hyväksyttiin kunnanhallituksessa seuraavin merkinnöin:

Päätettiin muuttaa nimi Nurmijärven monitoimitaloksi. Aikaistettiin hanketta siten, että vuodelle 2013 varataan 450 000 euroa, 4 600 000 euroa vuodelle 2014, 6 950 000 euroa vuodelle 2015 ja 0 euroa vuosille 2016 - 2017.

Hanke siis olisi valmis jo vuonna 2015!  Sen verran kyläpolitiikka pääsi mukaan että nimi muuttui Klaukkalan sijaan Nurmijärven monitoimitaloksi. Mutta ei nimi miestä/naista pahenna. Tärkeintä on tietenkin että hanke lähtee yksimielisesti eteenpäin kunnanvaltuuston kokoukseen marraskuun puoliväliin.

Tämäkään hanke ei tietenkään poista vielä kaikkia tarpeita mutta on kuitenkin eteenpäin menoa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: klaukkala, nurmijärvi, monitoimitalo, liikunta, kulttuuri

Klaukkalan VaaliPysäkistä koko kylän kohtaamispaikka

Lauantai 13.10.2012 klo 8:12 - pk

Tervetuloa Keskustan VaaliPysäkille Klaukkalan torin viereen. Olemme avoinna vähintään arkisin klo 15-19 ja viikonloppuisin 13-17, mutta aina kun ovet ovat auki olet tervetullut. Tarjolla pullakahvit, asiaa ja hyvää seuraa. VaaliPysäkillä myös leikkinurkkaus lapsillle. Piipahda vaikkapa kävelylenkillä tai kauppakäynnin yhteydessä.


Käy katsomaan avajaiskuvia vaikkapa Nurmijärven Keskustan FB-sivuilta. Niiltä uusilta jossa on Keskustan matto-vaalitunnus

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaali, klaukkala, vaalipysäkki

Malja EU:n Nobel-palkinnolle

Perjantai 12.10.2012 klo 14:17 - pk

Uutinen tämän vuoden rauhanpalkinnon saajasta hätkähdytti.  Ensin mielen täytti epäusko ja närkästys.  Mutta nyt hetken ajattelun jälkeen pidän valintaa oivana. Maanosamme Eurooppa, joka on ollut koko historiansa sotien näyttämönä on viettänyt erityisesti ytimensä osalta jo lähes 70 rauhan vuotta. Saavutus jolle todellakin tulee nostaa malja!

Mikäli oikein olen historian läksyni niin Euroopan yhdentymisen eräänä virstanpylväänä pidetään 1950-luvun alun Hiili- ja teräsyhteisöä, jonka perustivat entiset vihollismaat Saksa hiilineen, Ranska teräksineen, Italia ja Benelux-maat.  Syntymävuonnani 1957 perustettiin Euroopan talousyhteisö (EEC) ja Atomienergiayhteisö.  Yhdentyminen jatkui vuosikymmenten kuluessa, siihen liittyi yhä uusia maita, mm talousyhteisö EFTA:n jäseniä, joihin Suomikin kuului. Tärkeä tietenkin oli että alueellinen suurvalta Englanti (tai siis Iso-Britannia) siihen liittyi aikaisessa vaiheessa.  Nyt jäseniä on jo 27 ja uusia kandidaatteja kolkuttelee ovilla.

Matkan varrella on menty yhteisiin vaaleihin,  on yhteinen raha ja myös jäsenmaiden lainsäädäntöä ohjaa EU:n hallintoelimissä tehdyt päätökset.

Vaikka kaikki ei olekaan niin täydellisen harmonista, rahaunionissa ei ole kaikki mukana, erilaista ristivetoa on eri asiakokonaisuuksissa niin juuri tänään esilletulevassa roolissa EU on onnistunut loistavasti.  Koko Euroopan historia on aiemmin ollut sotien historiaa.  Välillä vallalla on olleet Kreikkalaiset, välillä Rooma, välillä Espanjan valta on ulottunut pitkälle,  Englanti on ollut sotainen, Ranskalla on olleet vahvat aikansa ja aina sotimaan valmis Saksa on aiheuttanut ruudin kulutusta erityisesti viime vuosisadan alkupuolella.

Suhteessa Neuvostoliittoon ja nykyiseen Venäjään tietenkin myös sotilasliitto Natolla on ollut erityinen merkityksensä. En kuitenkaan uskoisi senkään olleen niin vahvan, jollei Eurooppa muuten olisi yhdentynyt.  Ja nykyisin Eurooppa on aktiivinen toimija jopa sotilaspoliittisesti rauhanturvaajana esimerkiksi Balkanilla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rauha, Nobel, EU

Yritystoimintaa edistettävä

Tiistai 9.10.2012 klo 9:40 - Pk

Nurmijärven kunta on yritysmyönteisyydessään kuntien kärkikaartia. Juuri julkaistussa barometrissa sijoituimme kaikista Suomen kunnista kymmenenneksi, viime vuonna sijoitus oli vieläkin parempi. Kunnan sijainti on optimaalinen ja ammattimaisia työntekijöitäkin löytyy, vaikka meillä onkin Uudenmaan alhaisin työttömyysaste, 4,1%.

Yritystoimintaa, erityisesti uusien yritysten sijoittumista hidastaa tarjolla olevien yritystonttien puute erityisesti kaikkein vetovoimaisimmalla alueella Klaukkalassa. Kunnalla ei ole alueella yhtään tyhjää tonttia, yksityisilläkn vain yksi tontti Järvihaassa. Vapaata tonttireserviä sen sijaan on Kirkonkylässä Ilvesvuoressa, Alhonniityssä ja Karhunkorvessa sekä Rajamäellä Ketunpesän alueella.

Kunnan tulee kiirehtiä Klaukkalan läheisyydessä Mäyränkalliolla olevan alueen käyttöönotossa. Tulevan Klaukkalan ohikulkutien, Hämeenlinnantien ja kolmostien risteysalueella on kymmenien hehtaarien alue, josta osa on kunnan, osa yksityisten omistuksessa. Alueen kaavaa tulee kiirehtiä!

Klaukkalan keskustassa ollaan tekemässä yritystoiminnan kannalta tärkeitä kaavoja. Pelkästään Prisman tulo kylään luo kymmeniä uusia työpaikkoja ja omalta osaltaan elävöittää kylän palveluja.

Valmiita tiloja Klaukkalassa on tarjolla muutamia. Hyvää liiketilaa on esimerkiksi Torin kulmalla entisessä Hessumobiilin tilassa parisataa neliötä. Tyhjiä varasto- ja tuotantotiloja on Pietarinmäessä, Lahnuksentien varressa ja Järvihaassa.

Näistä kaikista on hyvää perustietoa Nurmijärven kunnan kotisivuiila elinkeino-osiossa Yrittäminen-otsikon takana. Muutenkin kunnan elinkeinotoimi on auttanut ja auttaa yrityksiä aktiivisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yritys, kunta, Mäyränkallio, Ilvesvuori, elinkeino

Klaukkalan nimen historia

Sunnuntai 7.10.2012 klo 12:02 - pk

Välillä hieman kevyempää tietoa kesken  kuntarakennehässäkän.

Aina välillä kysytään mistä nimi Klaukkala, ruotsiksi Klövskog oikein tulee. Useasta lähteestä kerätyn tiedon perusteella nimi tulee talonnimestä, johon sisältyy varhaisen isännän nimi, kansanomainen muunnos pyhimyksennimestä Nikolaus. Ilmeisesti talon nimi on alkuaan suomea ja sen isäntää on kutsuttu Klaukaksi. Jo 1540 kylästä mainitaan Klaukka-niminen talo (Klauko 1710).  Ruotsinkielisessä nimessä jälkiosalla skog "metsä" on korvattu suomen kielen -la-johdin:  Klöckeskog  "Klaukan metsätalo". Kylästä käytettyjä nimiä historiasta ovat myös Klöckeskoogh 1527, Klockskoby 1540, Klöckeskoby 1544, Klaukala hemmi 1835 ja Klaukkala by 1866.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: klaukkala, historia, talo

Emme tarvitse kuntaliitoksia emmekä vahvaa metropolihallintoa

Perjantai 5.10.2012 klo 22:27 - pk

Lainaten vanhaa sanontaa "Suo siellä, vetelä täällä" tekisi mieli sanoa "Kuntaliitos siellä, metropolihallinto täällä".  Molemmat ovat yhtä vastenmielisiä ja hyödyttömiä kotikuntamme Nurmijärven kannalta.  Olemme vahva peruskunta.  Tarkoitushakuisesta Talouselämän jutusta huolimatta olemme myös tulevaisuudessa yksi Suomen vakaimmista kunnista.  Meillä on hyvä väestörakenne, kuntalaiset ovat varsin tyytyväisiä kuntamme palveluihin ja tulevaisuutemme näyttää valoisalta.  

Suurimmat uhkapilvet muodostuvat kokoomuksen Kataisen ja Virkkusen hellimästä kuntien pakonomaisesta liittämisestä.  Lähes kaikki kuntapuolen asiantuntijat ovat todenneet että kokoisemme kunta ei tulisi hyötymään liitoksista. Päinvastoin, veromme tulisivat lisääntymään, palvelut heikkenemään ja demokratia vähenemään.

Yhtä huono vaihtoehto on vahva metropolihallinto.  Sille ollaan viemässä meiltä kaikki kunnan elinvoimaisuuteen liittyvät päätökset ja jäljelle jätettäisiin vain näennäisdemokratiaa ilman todellisia päätösvaltuuksia.  Nimittäin se joka päättää rahasta päättää muustakin.  Sanoi hallituksen aivopesemät virkamiehet mitä tahansa.  Vai uskooko joku ihan tosissaan että puolentoista miljoonan asukkaan valitsema valtuusto, missä olisi hyvällä lykyllä 1-2 nurmijärveläistä tekisi nurmijärveläisempää politiikkaa kuin nykyinen valtuusto.

Nurmijärvelle hyödyllisintä olisi säilyttää nykyinen kuntarakenne nykyisin tehtävin.  Eduskunnan päällemme kaatamasta kustannusikeestä pääsisimme hieman eroon kun terveydenhoidon rahoitus siirtyisi kunnilta valtiolle.  Maakuntapohjalta organisoitu erikoissairaanhoito valtion rahoittamana olisi kaikkien etu.

1 kommentti . Avainsanat: kuntaliitos, hallitus, pakko, metropoli

Vaalilupauksen pitäminen uimahalliasiassa

Maanantai 1.10.2012 klo 15:29 - pk

Vaalilupausten pitämisestä on aina välillä keskustelua.  Aiemmin lupaukset helposti unohtuivat äänestäjiltä mutta nykyisin kun on vaalikoneet vastaukset löytyvät ajankin kuluttua.  Uimahalliasia on kuumentanut tunteita jo parikymmentä vuotta.  Viime kunnallisvaaleja ennen valtaosa valituista valtuutetuista oli Klaukkalan uimahallin rakentamisen puolella ja vain aniharva Rajamäen uimahallin laajennuksen kannalla.  

Viime vuoden budjettivaltuustoon tuotiin suunnitelma muuttaa Rajamäen uimahalli yli 10 miljoonalla eurolla kilpauintikeskukseksi.  Äänestyksessä moni Klaukkalan uimahallin rakentamista kampanjassaan esilletuonut vaihtoikin kantaansa.  Alla on esitetty viime vaaleissa läpimenneiden ja nytkin ehdokkaana olevien vaalilupaukset 2008 ja äänestyskäyttäytyminen 2011.  Itse ainakin toimin mielestäni suoraselkäisesti ja pidin äänestäjille antamani lupauksen.

    VAALIKONE VUODEN 2008      KUNNALLISVAALEISSA ÄÄNESTÄMINEN 
EHDOKKAAN PUOLUE NYKY- RAJAMÄEN  KLAUK- KLAUKKA- RAJAMÄEN
NIMI   TILANNE UIMAHALLIA KALAAN LAAN  YLI 10 M€:N
    SÄILYTET- LAAJENNET- OMA HALLI JA UIMAHALLIN
    TÄVÄ TAVA UIMAHALLI RAJAMÄKEEN LAAJENNUKSEN
          LAAJENNUS RAKENTAMISEKSI
KALMI PETRI KESKUSTA       X   EI
AATELA ELLI SDP     X JAA
ARTELI TERO PERUSS.    X   JAA
HAAPALAINEN JOHANNES KRIST.DEM   X EI
HAARANEN TARJA VIHREÄT   X EI
HANDOLIN KIRSTI KESKUSTA   X EI
HÄGG ARTO KOKOOMUS   X EI
JALAVA MARKKU KOKOOMUS   X JAA
KAINULAINEN MARTTI KOKOOMUS   X JAA
KOPSALA MARITTA VIHREÄT   X EI
KOPTEFF GEORGE SDP/KOK   JAA
KORHONEN VIRPI KESKUSTA   X JAA
KÖPPÄ LASSE KOKOOMUS   X EI
LAUKKANEN SIRKKU VIHREÄT   X EI
LEPOLAHTI HARRI SDP   X EI
MARKKANEN AULIKKI SDP JAA
MEROS PÄIVI SDP/VIHR   X EI
MEROS TIMO SDP/VIHR   X EI
MÄKELÄ OUTI KOKOOMUS   X JAA
NIEMI HANNA KOKOOMUS   X EI
NIINISTÖ JUSSI PERUSS.   X JAA
PAULANTO KAISU KESKUSTA   X EI
PELLINEN SEPPO KESKUSTA   X JAA
PELTONEN JUHA SDP   X JAA
RUOTI HANNELE KESKUSTA   X EI
RÄTY VIRPI KOKOOMUS   X EI
SCHILDT MARKKU KOKOOMUS   X JAA
SINISALO-KATAJISTO PETRA SDP   X JAA
SIVULA TAPIO KESKUSTA   X JAA
SUOMINEN KAISA KOKOOMUS   X JAA
TAPIOLINNA MAIJU KESK/PERUS   X JAA
TOIKKANEN HANNU VAS.LIITTO   X JAA
TOIVONEN KALLEPEKKA KESKUSTA   X JAA
VAINIO JARI KOKOOMUS   X JAA
VAULAMO PETRI KOKOOMUS   X JAA
VERTTI PIRKKO VAS.LIITTO   X JAA
VIITALA ELINA PERUSS.   X JAA
VILJAKAINEN JUHANI KESKUSTA       X   EI
LÄHTEET: VAALEISSA 2008 VALITTUJEN VAALIKONEVASTAUKSET NURMIJÄRVEN UUTISTEN VAALIKONEESSA
(NURMIJÄRVEN UUTISTEN JUTTU 23.11.2008)  JA VALTUUSTON 16.11.2011 ÄÄNESTYSLISTA.
MUKANA NE, JOTKA VALITTIIN 2008 VAALEISSA JA JOTKA OVAT NYT EHDOKKAANA

4 kommenttia . Avainsanat: uimahalli, Rajamäki, Klaukkala, vaalilupaus, vaalikone

Erikoissairaanhoitojärjestelmää ei saa hajoittaa

Maanantai 1.10.2012 klo 11:51 - pk

Sosiaali- ja terveysministeriö on järjestämässä uudelleen terveys- ja sosiaalisektorin organisointia.  Ajatuksena on hajoittaa nykyinen jako perus- ja erikoissairaanhoitoon ja keskittää toiminnot  esimerkiksi Kataisen hallituksen hellimiin peruskuntiin.

uusimaa.jpg

Erikoissairaanhoito toimii nykyisin parinkymmenen sairaanhoitopiirin johdolla.  Me nurmijärveläiset kuulumme HUSsiin eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin. Piirissä käyttävät päätösvaltaa Uudenmaan kunnat ja myös HYKSillä on siellä oma kiintiönsä.  Alueella asuu puolitoistamiljoonaa ihmistä, alueen sairaaloihin on keskittynyt paljon erityisosaamista ja esimerkiksi HYKS on rankattu maailmanlaajuisestikin erittäin korkeatasoiseksi sairaalaksi.  Alueen suuri väkiluku ja sairaaloiden korkea taso on mahdollistanut erikoistumisen.  

Joissakin sairaaloissa tehdään enemmän kaihileikkauksia ja lonkkaleikkauksia.  Silmä-, nenä- ja korvasairauksiin on erikoistuttu jossain, samoin naistentauteille ja lasten taudeille on omat yksikkönsä. Keskittämisellä on saatu tutkitusti parempia tuloksia kuin hajauttamalla.  Kun esimerkiksi jotkut lääkärit ovat erikoistuneet lonkkaleikkauksiin, tulokset ovat tilastollisesti paremmat esim toipumisen suhteen.

Hallituksen tarjoama malli, jossa nykyjärjestelmä romutetaan johtaisi valtavaan kustannusten kasvuun ja potilasturvallisuuden jyrkkään laskuun.  Pienemmät 50.000 - 200.000 asukkaan yksiköt joutuisivat investoimaan paljon päällekkäisiin toimintoihin, jotka eivät olisi tehokkaassa käytössä.  Lääkäreitä ja muuta ammattihenkilöitä alettaisiin headhuntata paremmilla eduilla näihin uusiin yksiköihin.  Kansainväliset ketjut tulisivat kuorimaan kermaa rajatuilla valikoimilla.  Helsingin suuret sairaalat pääsisivät vapaasti hinnoittelemaan toimintoja joita esimerkiksi Keski-Uudenmaan kunnat olisivat pakoitettuja ostamaan. Kyse on siis myös potilasturvallisuudesta.  Keskittyminen mahdollistaa myös pidemmät aukioloajat eri tyyppisille spesiaalitoimille.

Hallitus, pitäkää näppinne pois HUSsista.  Sen sijaan voisitte miettiä miten valtion rahoitusta voitaisiin lisätä erikoissairaanhoidolle.  Sinänsä hyvä asia "hoitotakuu" on johtanut siihen että kuntien maksuosuudet kasvavat vuosi vuodelta siitä huolimatta että esimerkiksi HUSsissa tehokkuus on kasvanut.  Eduskunnan pitäisi antaa lakivelvoittensa mukana myös rahat millä velvoitteet täytetään!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Erikoissairaanhoito, keskittäminen, tehokkuus, leikkaukset, erva-alueet

Vanhemmat kirjoitukset »