Uusimmat kirjoitukset

Yhteystiedot

Petri Kalmi
Jokipalstatie 24
01840 Klaukkala
044 357 0808
pk@petrikalmi.fi



Ei kuntaliitokselle

Share |

Keskiviikko 27.6.2012 klo 10:34 - pk


Oheinen kolumni on julkaistu mm Keski-Uusimaassa, Nurmijärven Uutisissa ja Nurmijärven Vartissa talvella 2012

Jyrkkä ei kuntaliitokselle - perustellusti

 

Kuntaministerin Virkkusen johdolla tehty kuntarakenneuudistus tarjoaa Nurmijärvelle liittymistä Keski-Uudenmaan kuntiin Keravaan, Järvenpäähän ja Tuusulaan. Vaihtoehtona meille tarjotaan nöyryyttävää mallia, jossa hyvin hoidettu kuntamme pilkottaisiin. Liitosesityksiä pystyy vastustamaan perustellusti.

 

Kunnan perustehtävänä on turvata kuntalaisten peruspalvelut. Tutkimuksissa on osoitettu että kunnissa, joissa on 30.000-50.000 asukasta nämä palvelut pystytään tuottamaan optimaalisimmin. Suuruuden ekonomian hyödyt eivät toimi kuntapalveluiden tuottamisessa, koska niiden vaatimat henkilöresurssit on mitoitettu lainsäädännössä. Tilastojen mukaan palvelutuotantomme on selvästi suuria kaupunkeja tehokkaampaa ja kuntalaistemme tyytyväisyys palveluihin on hyvällä tasolla.

 

Kuntamme taloudellinen tilanne on hyvällä tasolla huolimatta siitä, että Nurmijärvi on kasvanut voimakkaasti ja joutunut investoimaan runsaasti. Viime vuoden tuloskin näyttää selvästi
ylijäämäiseltä. Virkkusen työryhmän omassakin arviossa todetaan että ”kokonaistaloudellisesti arvioituna Nurmijärven taloudellinen asema olisi koko maassa kymmenen parhaan joukossa vuonna 2024”!

 

Nurmijärven sijainti erillään kolmikosta Kerava-Järvenpää-Tuusula ei puolla liitosta. Työn perässä itään pendelöijiä on vain muutama sata 40.000 asukkaan kunnassa. Ja muutenkin nurmijärveläiset ani harvoin tarvitsevat kyseisten kuntien palveluja. Liikkuminen itään on hankalaa vähäisen tiestön, etäisyyksien ja olemattoman joukkoliikenteen johdosta.

 

Kuntarakenneuudistusta on perusteltu toisaalta väestön ikääntymiseltä ja toisaalta pyrkimyksenä
työssäkäyntialueiden mukaisiin peruskuntiin. Mahdollisen kuntaliitoksen myötä ei yksikään
nurmijärveläinen nuorenisi, sen sijaan meidän tulisi edelleenkin hoitaa ikääntyvän väestön tarpeet. Työssä käydään paljon kunnan rajojen ulkopuolella, mutta ehdoton valtaosa
kuntalaisista toimii päivittäin kunnan rajojen sisäpuolella.

 

Kunta ei ole vain kunnallistaloudellinen yksikkö. Perustuslaissa todetaan: "Suomi jakautuu kuntiin,
joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon”. Suomessa hallintojärjestelmät
perustuvat edustukselliseen demokratiaan. Kuntapuolella, jossa tehdään lähipalveluja koskevia päätöksiä, päätöksentekijöiden ja kuntalaisten suhteiden tulisi olla läheiset. Meidän kokoisessa kunnassa päättäjät tunnetaan henkilökohtaisesti ja joka kylältä on edustus päätöksentekoelimissä.

 

Nurmijärven pitäjäjuuret ovat vuosisataisten mittaiset. Meillä on vahvat kulttuuriset ja sosiaaliset perusteet asua ja toimia juuri Nurmijärvellä. Olemme hoitaneet kuntaamme omin voimin tehden siitä yhden maamme tavoitelluimmista ja arvostetuimmista kunnista. Säilyttäkäämme se.

 

Petri Kalmi, Nurmijärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Keskusta

 

Avainsanat: kunta, nurmijärvi, itsenäisyys, palvelut


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini