Uusimmat kirjoitukset

Yhteystiedot

Petri Kalmi
Jokipalstatie 24
01840 Klaukkala
044 357 0808
pk@petrikalmi.fi



Metropolialueen esiselvityksen vaihtoehdot huonoja

Sunnuntai 13.1.2013 klo 18:34 - pk

Perjantaina julkaistussa metropolialueen esiselvityksessä esitetyt vaihtoehdot vahvan ja elinvoimaisen kotikuntamme tulevaisuudelle ovat kaikki heikkoja.  Kuten pelkäsinkin kunnan vastauksista esiselvittäjien kysymyksiin oli otettu valikoidut osat ja tarve vahvan itsenäisyyden säilyttämiseen ei vaihtoehdoissa välity.

Esitettyjen kolmen vaihtoehdon vaikutukset kuntaamme lyhyesti.  

Vaihtoehto A esittää vähäisiä kuntarakennemuutoksia ja vahvaa metropolihallintoa.  Vahvaa metropolihallintoa johtaisi vaaleilla valittu metropolivaltuusto.  Mikäli esimerkkinä käyttää HOK-Elannon valtuustoa niin tietää että kyseisessä kokoonpanossa Nurmijärven rooli olisi lähes olematon. 

Vaikka tämä malli periaatteessa säilyttäisi kunnan itsenäisenä sisältyy ehdotukseen kuitenkin tarve käynnistää osakuntaliitosten selvitys kolmella alueella: Klaukkala Vantaan yhteyteen, Rajamäki Hyvinkään yhteyteen ja Vihtijärvi Nurmijärven yhteyteen.  Olisi mielenkiintoista nähdä Nurmijärvi, missä olisi jäljellä kirkonkylä ja sivukylät ml. Vihtijärvi - tuskin täyttyisi hallituksen asettama 20.000 asukkaan vaade tällä tavalla. Joka sekin vaade on ihan hölmö ja hatusta vedetty.

Vaihtoehto B tarjoaa kuntaliitosta Hyvinkään kanssa.  Kaksi samankokoista toimivaa peruskuntaa siis yhdistettäisiin.  Uuden kunnan painopiste tulisi automaattisesti olemaan suuremmassa taajamassa eli Hyvinkään keskustassa.  Pitää oikein etsimällä etsiä yhdistäviä tekijöitä mm kuntamme kasvukeskuksen Klaukkalan ja Hyvinkään kesken.  Jollei huomioon oteta satunnaista tarvetta käydä Hyvinkään sairaalassa, tuskin sinnepäin on mitään tarvetta ollut mennä.

Vaihtoehto C tarjoaa Keski-Uudenmaan suurkuntaa, mihin kuuluisivat Nurmijärven lisäksi Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen.  Jälleen kerran päätöksenteko karkaisi kauas kunnastamme ja kuntalaisiltamme.  Tätä suurkaupunkia johdettaisiin ehkä joista Järvenpäästä ja se tuskin huomioisi tarpeitamme.  Veikkaan että aika nopealla tahdilla mm Rajamäen lukio ja terveysasema olisivat lakkautuslistalla puhumattakaan monesta nyt suunnittelun asteella olevasta hankkeesta sijaitsi ne sitten kirkonkylässä, Klaukkalassa tai Rajamäellä.

Kaikilla malleilla olisi erilaisia, mutta merkittäviä kustannuksia lisääviä vaikutuksia.  Liittyminen yhteiseen joukkoliikennejärjestelmään (HSL) olisi usean miljoonan kustannus,  HSY:hyn (hoitaa vesi ja jäteasioita) liittyminen toisi jossain vaiheessa varmasti meille kuormitusta ja HSA, mikä hoitaisi vuokra-asuntotuotantoa tuskin kykenisi yhtä tehokkaaseen toimintaan kuin nykyinen hyvin johdettu Nuva. Verotukseen mallit vaikuttavat myös olennaisesti.

Paras ratkaisu kaiken kaikkiaan olisi hylätä nyt esillä olevat vaihtoehdot, säilyttää kunnallinen itsenäisyys ja se että maakuntaliittomme edelleenkin hoitaisi lain mukaan sille määrätyt kaikkia kuntia koskevat asiat kuten esimerkiksi maakuntakaavan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metropoli, nurmijärvi, palvelut, itsenäisyys, kuntaliitokset

Ei kuntaliitokselle

Keskiviikko 27.6.2012 klo 10:34 - pk

Oheinen kolumni on julkaistu mm Keski-Uusimaassa, Nurmijärven Uutisissa ja Nurmijärven Vartissa talvella 2012

Jyrkkä ei kuntaliitokselle - perustellusti

 

Kuntaministerin Virkkusen johdolla tehty kuntarakenneuudistus tarjoaa Nurmijärvelle liittymistä Keski-Uudenmaan kuntiin Keravaan, Järvenpäähän ja Tuusulaan. Vaihtoehtona meille tarjotaan nöyryyttävää mallia, jossa hyvin hoidettu kuntamme pilkottaisiin. Liitosesityksiä pystyy vastustamaan perustellusti.

 

Kunnan perustehtävänä on turvata kuntalaisten peruspalvelut. Tutkimuksissa on osoitettu että kunnissa, joissa on 30.000-50.000 asukasta nämä palvelut pystytään tuottamaan optimaalisimmin. Suuruuden ekonomian hyödyt eivät toimi kuntapalveluiden tuottamisessa, koska niiden vaatimat henkilöresurssit on mitoitettu lainsäädännössä. Tilastojen mukaan palvelutuotantomme on selvästi suuria kaupunkeja tehokkaampaa ja kuntalaistemme tyytyväisyys palveluihin on hyvällä tasolla.

 

Kuntamme taloudellinen tilanne on hyvällä tasolla huolimatta siitä, että Nurmijärvi on kasvanut voimakkaasti ja joutunut investoimaan runsaasti. Viime vuoden tuloskin näyttää selvästi
ylijäämäiseltä. Virkkusen työryhmän omassakin arviossa todetaan että ”kokonaistaloudellisesti arvioituna Nurmijärven taloudellinen asema olisi koko maassa kymmenen parhaan joukossa vuonna 2024”!

 

Nurmijärven sijainti erillään kolmikosta Kerava-Järvenpää-Tuusula ei puolla liitosta. Työn perässä itään pendelöijiä on vain muutama sata 40.000 asukkaan kunnassa. Ja muutenkin nurmijärveläiset ani harvoin tarvitsevat kyseisten kuntien palveluja. Liikkuminen itään on hankalaa vähäisen tiestön, etäisyyksien ja olemattoman joukkoliikenteen johdosta.

 

Kuntarakenneuudistusta on perusteltu toisaalta väestön ikääntymiseltä ja toisaalta pyrkimyksenä
työssäkäyntialueiden mukaisiin peruskuntiin. Mahdollisen kuntaliitoksen myötä ei yksikään
nurmijärveläinen nuorenisi, sen sijaan meidän tulisi edelleenkin hoitaa ikääntyvän väestön tarpeet. Työssä käydään paljon kunnan rajojen ulkopuolella, mutta ehdoton valtaosa
kuntalaisista toimii päivittäin kunnan rajojen sisäpuolella.

 

Kunta ei ole vain kunnallistaloudellinen yksikkö. Perustuslaissa todetaan: "Suomi jakautuu kuntiin,
joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon”. Suomessa hallintojärjestelmät
perustuvat edustukselliseen demokratiaan. Kuntapuolella, jossa tehdään lähipalveluja koskevia päätöksiä, päätöksentekijöiden ja kuntalaisten suhteiden tulisi olla läheiset. Meidän kokoisessa kunnassa päättäjät tunnetaan henkilökohtaisesti ja joka kylältä on edustus päätöksentekoelimissä.

 

Nurmijärven pitäjäjuuret ovat vuosisataisten mittaiset. Meillä on vahvat kulttuuriset ja sosiaaliset perusteet asua ja toimia juuri Nurmijärvellä. Olemme hoitaneet kuntaamme omin voimin tehden siitä yhden maamme tavoitelluimmista ja arvostetuimmista kunnista. Säilyttäkäämme se.

 

Petri Kalmi, Nurmijärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Keskusta

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunta, nurmijärvi, itsenäisyys, palvelut

Itsenäisyyspäivän tervehdyspuhe Nurmijärvellä

Maanantai 6.12.2010 klo 13:48 - pk

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat lippu.jpgitsenäisyyspäivänjuhlan osanottajat

Historia muuttuu usein sanoista mielikuviksi, kun sen liittää omiin tai sukunsa kokemuksiin.  Edesmennyt äitini syntyi joulukuun 6.päivänä vuonna 1916 eli päivälleen vuosi ennen maamme itsenäistymistä.  Hän kertoi meille lapsille usein vanhempiensa kertomuksia siitä, miten vappuna 1918 saksalaiset joukot edetessään Kärkölästä kohti Hämeenläänin Koskea olivat pitäneet kortteeria heidän pihapiirissään ja sitä minkälainen helpotus oli kun isoisäni oli samoihin aikoihin palannut kotiin oltuaan muutaman ajan punaisten vankina.  Tapahtumat liittyivät luonnollisesti vapaussotaan, jonka ansiosta maamme vakiinnutti juuri julistetun itsenäisyytensä. Sodasta on käytetty montaa eri termiä, on puhuttu muun muassa kansalaissodasta, vapaussodasta, punakapinasta ja sisällissodasta. Minä olen käsittänyt sen kuitenkin aina vapaussodaksi. 

Joulukuun kuudentena päivänä vuonna 1917 eduskunnan antamaa itsenäisyysjulistusta seurasi ankara välienselvittely hallitusvaltaa puolustaneiden valkoisten ja punaisen vallankumoushallituksen kesken.  Punaisilla oli apunaan joukko venäläisiä, joita oli ollut Suomeen sijoitettuna suuret määrät ennen itsenäistymistä, valkoisten avuksi tuli taas Saksassa koulutetut jääkärit, joiden rooli etenkin joukkojen johtamisessa oli merkittävä. Jo aiemmin mainitsemallani Saksan Itämeren divisioonalla oli oma roolinsa ratkaisuvaiheissa.  

Sodan aikana tilanteet raaistuivat.  Sodan kuluessa esiintyi punaista terroria, valkoiset taas kurittivat voitettuja etenkin sodan lopputuloksen selvittyä. Kaiken kaikkiaan vapaussodassa menetti  henkensä lähes 200 nurmijärveläistä.  

1920-ja 30 luvut olivat kansakunnallemme voimakkaan kehityksen vuosia, joita siivitti suomalaisten menestyminen niin urheilun kuin kulttuurinkin saroilla.  Paavo Nurmesta ja Jean Sibeliuksesta tuli käsitteet ympäri maailman.  Kansakuntamme eheytyi.

Arvoisat kuulijat. Muun muassa geopoliittisen asemamme johdosta jouduimme Neuvostoliiton barbaarisen hyökkäyksen kohteeksi vuonna 1939 ja sitä seuranneena puolena vuosikymmenenä maamme joutui uudelleen lunastamaan itsenäisyytensä kahdesti. Ensin talvisodassa ja sitten jatkosodan torjuntataisteluissa kesällä -44.  Sotien aikana tehtyjä päätöksiä on kritisoitu jälkikäteen, mutta historiallinen totuus on, että pienten valtioiden liikkumisvara on todella niukka kun suuret kansakunnat selvittelevät välejään. Kansallisen eheytymisen ansiosta vaikeista ajoista kuitenkin selvittiin.  Tosin käydyt kolme sotaa Talvisota, Jatkosota ja Lapin sota vammautti monia ja jätti suuren määrän koteja, joista puuttui rintamalle jäänyt poika, veli, aviomies tai isä. Sodissa kaatui neljäsataa nurmijärveläistä, osanottoni ja kunnioitukseni heidän omaisilleen. 

Isäni oli talvisodan ajan suojeluskuntalaisena evakuointitehtävissä, välirauhan ajan asevelvollisena ja jatkosodan ajan rintamalla. Joutuipa hän jatkosodan ratkaisuvaiheissa puolustamaan jopa omaa kotipitäjäänsä Äyräpäätä Vuosalmen taisteluissa. Äitini taas työskenteli ensin YH:n aikana muonituslottana ja sen jälkeen sotavuodet toimistotehtävissä kansanhuollossa.

Sodan jälkeen isänmaallamme oli valtava haaste asuttaa puoli miljoonaa evakkoa ja kotinsa menettänyttä, maksaa valtaisat sotakorvaukset, säilyttää yhteiskuntarauha ja samaan aikaan etsiä uudelleen paikka kansakuntien joukossa. 

Vaiheittain solmittiin YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa, liityttiin Yhdistyneisiin kansakuntiin, liityttiin vapaakauppaliittoon EFTAan ja kansainvälistyttiin.  Bilateraalinen kauppa itään ja sotakorvausteollisuuden resurssien vapauduttua kiihtynyt kauppa länteen takasivat maallemme nopean vaurastumisen. Kaikille tuttua jo onkin viime vuosikymmenten lama-ajat, Euroopan Unioniin liittymiset ja kaiken kattava globalisoituminen.

Monilla eri mittareilla Suomi on ollut toisen maailmansodan jälkeen maailman menestynein maa.  Menestyksestä saamme kiittää monia, mutta itsenäisyydestä kiitoksemme kohdistuu ennen kaikkea niille jotka ovat sitä ase kädessä puolustaneet sekä kotirintamalla toimineille. Tällä hetkellä joukossamme on vielä 60.000 rintamalla taistelutta sotiemme veteraania, joista Nurmijärvellä asuu noin 170.

Itsenäisyyspäivää on Suomessa vietetty perinteisesti hyvin hartaissa tunnelmissa erityisesti siihen liittyneitä uhrauksia kunnioittaen.  Mutta muistakaamme että itsenäisyyspäivä on myös ilon ja onnen juhla. Itsenäisyydestämme meidän tulee olla nöyriä ja kiitollisia, mutta samaan aikaan olkaamme onnellisia, iloisia ja miksei vaikka hieman riehakkaitakin.  Onhan Suomi meille suomalaisille maailman paras maa asua ja elää!

Näillä sanoilla minun on kunnia tuoda Nurmijärven kunnan tervehdys tähän juhlaan ja toivottaa Teille kaikille hyvää itsenäisyyspäivää.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vapaussota, talvisota, jatkosota, veteraanit, nurmijärvi, itsenäisyys