Uusimmat kirjoitukset

Yhteystiedot

Petri Kalmi
Jokipalstatie 24
01840 Klaukkala
044 357 0808
pk@petrikalmi.fi



Kuntien yhdistymisselvitys käyntiin

Maanantai 22.7.2013 klo 12:03 - pk

Kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan ja kaupungin yhdistymisselvitys on käynnistynyt pikkuhiljaa.  Käynnistymisselvitystä ohjaa ohjausryhmä, minkä varapuheenjohtajana toimin. 

Heinäkuun alussa voimaan tullut kuntarakennelaki lykkää yhdistymisselvityksen aikataulua siten, että uuden aikataulun mukaisesti selvitys olisi valmis syyskuussa 2014, minkä jälkeen kunnat tekevät omat päätöksensä liittymisistä.

Nurmijärven osalta kahdeksan kunnan yhdistyminen ei näytä erityisen realistiselta.  Poliittiset ryhmät ovat pääosin nykymuotoisen Nurmijärven säilyttämisen kannalla eikä edes Kataisen sateenkaarihallitusta edustavat puolueetkaan ole yhdistämisistä innostuneita.

Kahdeksan kunnan yhteenliittymää heikentäviä tekijöitä ovat alueen asiointisuuntien erilaisuus, selkeän keskuksen puuttuminen sekä se tekijä, että yleensä kuntaliitosten yhteydessä veroäyrit nousevat ja palvelut heikkenevät.  

Itse ihmettelenkin kuntien lahtaamisen pääarkkitehdin kuntaministeri Henna Virkkusen yhdistymisinnon pääperustelua, mikä on kustannussäästöt. Mikään esimerkki kun ei tue moista näkemystä.  

Itse selvitystyötä valmistelevat kunnanjohtajat ja heidän johdollaan kunkin kunnan sektorivastaavat.

Joku varmaan ihmettelee, että miksi tätä selvitetään kun lähes kaikki ovat itsenäisyyden kannalla. Syynä on tietenkin Kataisen hallituksen läpirunnoma laki, minkä perusteella selvitys on pakko.  

Ja taas palaa kuntalaisten ja veronmaksajien rahoja...

1 kommentti . Avainsanat: kunta, nurmijärvi, keski-uusimaa

Kuntarakenneillan avauspuhe

Tiistai 9.4.2013 klo 22:04 - pk

Avaus kansalaisfoorumissa 8.4.2013

 

Tervetuloa Nurmijärven kuntalaisille suunnattuun kuntarakenneuudistusta käsittelevään kansalaisfoorumiin. Osoitan toivotukseni sekä täällä kunnantalolla paikalla oleville että tätä tilaisuutta netin kautta seuraaville. 

 

Vuonna 2011 Kataisen hallituksen alkuun laittama kuntarakenneuudistus on puhututtanut päätöksentekijöitä ja kuntalaisia ahkerasti.  Jo kyseisenä vuonna Keski-Uudenmaan kunnat kuntaministeri Virkkuselle toimittamassaan yhteisessä lausumassaan totesivat, että ne nykyiselläänkin täyttävät monelta osalta hallitusohjelmassa mainitun vahvan peruskunnan määritelmän. Alueen kunnat ovat suuria asukasmäärältään, lukeudumme taloudeltamme vahvimpien kuntien joukkoon Suomessa, työpaikkojemme määrät ovat hyvässä kasvussa, ns. hajarakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolelle on vähentynyt kunnissa  ja tutkimusten mukaan julkiset palvelut tuotetaan tehokkaimmin keskikokoisissa kunnissa.

 

Vuonna 2012 kuntarakenneselvityshenkilöille annetussa Nurmijärven kunnan vastauksessa mm edellisiin seikkoihin nojautuen todettiin kotikuntamme Nurmijärven täyttävän vahvan peruskunnan tunnusmerkit ja siksi sen itsenäisenä jatkaminen olisi luontevinta.  Vastauksessa lisäksi todettiin, että mahdollisuudet pienille osakuntaliitoksille pidetään auki, tällöin mainittiin mm Vihtijärvi.

 

Vaikka valtaosa Keski-Uudenmaan kunnista pitikin selvityshenkilöille annetuissa vastauksissa ensisijaisena vaihtoehtona itsenäisyytensä ja keskeisen päätöksentekovallan säilymistä kunnissa, tarjosi selvityshenkilöiden ehdotukset vaihtoehtoina joko massiivisia kuntaliitoksia tai ainakin niin vahvaa Metropolihallintoa, että se söisi oleelliselta osin kunnallisen itsemääräämisvallan.

 

Ymmärtääkseni vastavetona tähän Keski-Uudenmaan kuntajohtajat toivat pari viikkoa sitten esille oman näkemyksensä kuntarakenneselvitysalueista. Kuntajohtajat esittivät kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan kesken tehtävää selvitystä.  Täytyy tässä yhteydessä todeta, että kyseistä näkemystä ei oltu käsitelty meidän kunnallisten päätöksentekijöiden toimesta.  Meillä luottamushenkilöillä on nimittäin mahdollista yhteistä selvitysaluetta koskeva yhteinen neuvottelu ensimmäisen kerran vasta tämän viikon torstaina.

 

Kunnilta vaaditaan oma lausunto toukokuun 22 päivään mennessä. Nurmijärven osalta tämä lausunto päätetään lopullisesti edellisenä iltana pidettävässä kunnanvaltuuston kokouksessa.

 

Kuntarakenneuudistuksen rinnalla viedään Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä koskevaa SOTE-uudistusta.  Sitä koskevat poliittisen ohjauksen tahtotilatkin  ovat vielä muodostumassa, kuten kansalaiset ovat saaneet havaita mm johtavien ministerien kannanotoista.  Itse näkisin järkevänä nykymuotoisen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin jatkumista ja kuntien välisen yhteistyön kehittämistä kuntayhtymien kautta perusterveydenhoidossa ja sosiaalipalveluissa.

 

Meillä on tänään kansalaisfoorumissamme alustamassa asiantuntijoina kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara, joka kertoo kehyskunnista toimivan metropolin osana, selvitysmies Ralf Paqvalin, joka valottaa metropolihallinnon vaihtoehtoja sekä HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja Aki Linden, joka toimii sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen asiantuntijana.

 

Toivon, että tämäniltainen keskustelu on vilkasta ja että me luottamushenkilöt saamme evästyksiä kuntalaisten tahtotilasta koskien sekä kuntarakennetta että SOTE-uudistusta.

 

1 kommentti . Avainsanat: kunta, palvelut, sosiaali, terveys, metropoli, kuntaliitokset

Valtuustokauden avauspuhe

Sunnuntai 10.2.2013 klo 18:40 - pk

Puhe kunnanvaltuuston kokouksessa 30.1.2013                                Petri Kalmi

nj_vaakuna.jpg

Arvoisat valtuutetut, asioihin paneutuvat viranhaltijat, aina valppaat tiedotusvälineiden edustajat ja asioista kiinnostunut lehteriyleisö

Haluan esittää valitun puheenjohtajiston puolesta kiitokset valtuustolle saamastamme tuesta.  Pyrimme olemaan luottamuksenne arvoisia. Samalla haluan esittää kiitokset Aulikille, joka arvovaltaisesti veti kokouksen alkuhetket. On ilo työskennellä kanssasi.

Alkava valtuustokausi poikkeaa varmasti monessa edellisestä kaudesta, mutta on niissä yhteneviäkin piirteitä. Neljä vuotta sitten oli käsillä vuoden 2009 notkahdus taloudessa eikä nytkään lähitulevaisuus vaikuta aivan valoisalta.  Viime vuoden tuloksemme alkaa pikkuhiljaa muotoutua ja ennakkotietojen mukaan se vastoin ennakko-odotuksia tuntuukin kääntyneen alijäämäiseksi.  Asiaan vaikuttaneiden kertaluonteisten erien ohella taustalla näkyi verotulojen ennustet

tua vähäisempi kertyminen.  Vaikka kuntamme onkin aivan eturiviä työttömyyden alhaisuudessa niin talouselämän suhdanteet vaikuttavat myös meihin.  On pelkona, että meilläkin tulevat näkymään lomautukset ja irtisanomiset niin tilastoissa kuin arkipäivässäkin.  Ne vaikuttavat meihin toisaalta vähenevinä verotuloina ja toisaalta kasvaneina kuluina pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa.

Taloudenpidossa vaaditaan vyönkiristystä ja pelkään pahoin, että monet joutuvat joustamaan vaalikampanjoiden aikana antamista lupauksistaan. Taloudellisten resurssien käytössä vaaditaan luovuutta ja henkilökohtaisesti odotan mm palvelusetelikäytännön yleistymistä myös Nurmijärven kunnan keinovalikoimassa.


Äsken mainittujen huolestuttavien asiakokonaisuuksien rinnalla on kuitenkin tapahtumassa paljon myönteistäkin.  Kuntamme asukasluku kasvaa tasaista vauhtia, uusia asunto- ja yritysalueita syntyy, kuntamme palveluvalikoima täydentyy vauhdilla niin kunnallisella kuin yksityiselläkin puolella, kyläsuunnitelmia laaditaan ja yksittäiset kuntalaiset niittävät mainetta eri elämän osa-alueilla.  Meillä on kaiken kaikkiaan hyvämaineinen vahva peruskunta ja tehkäämme kaikki, niin valtuutetut kuin virkamiehetkin, ahkerasti työtä tehdäksemme siitä entistä vahvemman.Jo muutaman vuoden huolenaiheenamme on ollut kuntarakenneuudistus, mikä Nurmijärven kohdalla on kiteytynyt malleihin, missä joko kuntamme itsenäisyys on ollut vaarassa kuntaliitosten kautta tai missä niin kutsuttuun metropolihallintoon oltaisiin viemässä suurta osaa kunnallisesta päätösvallasta. Siis siitä päätösvallasta, millä me olemme onnistuneet nostamaan Nurmijärven kuntien kärkikaartiin. Valtuustomme on ollut tähän asti yksituumainen itsenäisyytemme puolustamisessa ja toivon, että yksituumaisuus säilyisi myös lähitulevaisuudessa kun käsitellään meille annettuja lausuntopyyntöjä.  Kuntarakenneuudistuksen rinnalla kulkee sosiaali- ja terveyspalveluiden organisointia koskeva sote-uudistus. Sitäkin koskevia päätöksiä tullaan lähiaikoina tekemään.

Odotan kaikilta vahvaa sitoutumista tehtävien hoidossa ja samoin toivotan kaikille menestyksellistä valtuustokautta. Kiitos

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunta, nurmijärvi, talous

Metropolialueen esiselvityksen vaihtoehdot huonoja

Sunnuntai 13.1.2013 klo 18:34 - pk

Perjantaina julkaistussa metropolialueen esiselvityksessä esitetyt vaihtoehdot vahvan ja elinvoimaisen kotikuntamme tulevaisuudelle ovat kaikki heikkoja.  Kuten pelkäsinkin kunnan vastauksista esiselvittäjien kysymyksiin oli otettu valikoidut osat ja tarve vahvan itsenäisyyden säilyttämiseen ei vaihtoehdoissa välity.

Esitettyjen kolmen vaihtoehdon vaikutukset kuntaamme lyhyesti.  

Vaihtoehto A esittää vähäisiä kuntarakennemuutoksia ja vahvaa metropolihallintoa.  Vahvaa metropolihallintoa johtaisi vaaleilla valittu metropolivaltuusto.  Mikäli esimerkkinä käyttää HOK-Elannon valtuustoa niin tietää että kyseisessä kokoonpanossa Nurmijärven rooli olisi lähes olematon. 

Vaikka tämä malli periaatteessa säilyttäisi kunnan itsenäisenä sisältyy ehdotukseen kuitenkin tarve käynnistää osakuntaliitosten selvitys kolmella alueella: Klaukkala Vantaan yhteyteen, Rajamäki Hyvinkään yhteyteen ja Vihtijärvi Nurmijärven yhteyteen.  Olisi mielenkiintoista nähdä Nurmijärvi, missä olisi jäljellä kirkonkylä ja sivukylät ml. Vihtijärvi - tuskin täyttyisi hallituksen asettama 20.000 asukkaan vaade tällä tavalla. Joka sekin vaade on ihan hölmö ja hatusta vedetty.

Vaihtoehto B tarjoaa kuntaliitosta Hyvinkään kanssa.  Kaksi samankokoista toimivaa peruskuntaa siis yhdistettäisiin.  Uuden kunnan painopiste tulisi automaattisesti olemaan suuremmassa taajamassa eli Hyvinkään keskustassa.  Pitää oikein etsimällä etsiä yhdistäviä tekijöitä mm kuntamme kasvukeskuksen Klaukkalan ja Hyvinkään kesken.  Jollei huomioon oteta satunnaista tarvetta käydä Hyvinkään sairaalassa, tuskin sinnepäin on mitään tarvetta ollut mennä.

Vaihtoehto C tarjoaa Keski-Uudenmaan suurkuntaa, mihin kuuluisivat Nurmijärven lisäksi Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen.  Jälleen kerran päätöksenteko karkaisi kauas kunnastamme ja kuntalaisiltamme.  Tätä suurkaupunkia johdettaisiin ehkä joista Järvenpäästä ja se tuskin huomioisi tarpeitamme.  Veikkaan että aika nopealla tahdilla mm Rajamäen lukio ja terveysasema olisivat lakkautuslistalla puhumattakaan monesta nyt suunnittelun asteella olevasta hankkeesta sijaitsi ne sitten kirkonkylässä, Klaukkalassa tai Rajamäellä.

Kaikilla malleilla olisi erilaisia, mutta merkittäviä kustannuksia lisääviä vaikutuksia.  Liittyminen yhteiseen joukkoliikennejärjestelmään (HSL) olisi usean miljoonan kustannus,  HSY:hyn (hoitaa vesi ja jäteasioita) liittyminen toisi jossain vaiheessa varmasti meille kuormitusta ja HSA, mikä hoitaisi vuokra-asuntotuotantoa tuskin kykenisi yhtä tehokkaaseen toimintaan kuin nykyinen hyvin johdettu Nuva. Verotukseen mallit vaikuttavat myös olennaisesti.

Paras ratkaisu kaiken kaikkiaan olisi hylätä nyt esillä olevat vaihtoehdot, säilyttää kunnallinen itsenäisyys ja se että maakuntaliittomme edelleenkin hoitaisi lain mukaan sille määrätyt kaikkia kuntia koskevat asiat kuten esimerkiksi maakuntakaavan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metropoli, nurmijärvi, palvelut, itsenäisyys, kuntaliitokset

Nurmijärvi kuntien kärkeä nyt ja tulevaisuudessa

Maanantai 22.10.2012 klo 11:28 - pk

Tämänpäiväisessä Helsingin paikallislehdessä Heösingin Sanomissa oli asiantunteva juttu kuntien taloudellisesta vahvuudesta.  Siinä todettiin kotikuntamme osalta että olemme jo nykyisin aivan kärkisijoilla kaikkien kuntien joukossa, ja näillä näkymin vuonna 2030 olisimme kolmantena Kauniaisten ja Espoon jälkeen.  Tällä hetkellä kuntamme menot kuntalaisten ansiotuloihin verrattuna ovat hieman yli 20 % eikä tilanne oleellisesti muutu seuraavan parinkymmenen vuodenkaan aikana.  

Todettakoon, että Helsingin, minkä vaikutusvaltaan meidät yritetään tavalla tai toisella ajaa, vastaava tunnusluku nyt ja tulevaisuudessa on lähes puolta heikompi kuin meillä!  Samoin Vantaan suhdeluvut ovat parikymmentä prosenttia meitä huonommat.

Joten kokoomuksen Kataisen ja Virkkusen ajamaan kuntien pakkoliitoksiin meillä ei todellakaan ole tarvetta.  Nurmijärvi on ja pysyy vahvana peruskuntana, mikäli päätöksenteko vain pysyy vastuullisten käsissä.  Keskusta on ollut kolmissa viimeisissä vaaleissa keskeinen vaikuttaja Nurmijärvellä, toivottavasti niin jatkossakin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntatalous, asukkaat, pääkaupunkiseutu, helsinki

Liikuntainvestointeja Klaukkalaan

Perjantai 19.10.2012 klo 22:44 - pk

Viime maanantaina pidetyssä Isoniityn ysiluokkalaisten paneelissa tuli kysymys Klaukkalan liikuntainvestoinneista, joten ajattelin tässä hieman tilittää niistä.

Klaukkalan harjoitusjäähallista tehtiin päätös viime vuoden valtuustossa. Se tullaan rakentamaan nykyisen jäähallin viereen.  Jääurheilua harrastamattomat ihmettelevät sen tarvetta, mutta tosi on että Klaukkalassa on niin paljon jääkiekkoilijoita, taitoluistelijoita, ringetenpelaajia, että nykyiseen halliin eivät kaikki vain mahdu.

Klaukkalan monitoimitalo, mihin tulisi sijoittumaan tilat sekä liikunnalle että kulttuurille (musiikki- ja tanssiopistot) hyväksyttiin viime viikon kunnanhallituksessa kiirehdittäväksi. Tila myös ratkaisisi nuorisotoimen tarpeita. Marraskuun puolen välin budjettivaltuustossa tullaan sitten katsomaan säilyykö hallituksen päätöksessä ollut yksituumaisuus.  Demarit ovat kuulemma jo keräämässä joukkoja lykätäkseen päätöstä.

Monitoimitalokaan ei vielä ratkaise salibandyn tarpeita.  Säbähallia on suunniteltu Arkadian lukion yhteyteen rakennettavaan liikuntasaliin.  Arkadialla olisi siihen millin verran rahaakin mutta kunnalta tarvittaisiin paljon lisää ja päätöksiä.

NJS:lle myönnettiin elokuun valtuustossa takaus jalkapallokuplahallin rakentamiseen.  Viime päivien uutisia en tiedä, että onko halli menossa eteenpäin jo tänä syksynä, kuten aikomus oli. Toivottavasti on jotta yksi Uudenmaan suurimmista jalkapalloseuroista voisi tarjota yhä useammalle kuntalaisille harrastusmahdollisuuden.

Klaukkalan uimahalli on ikuisuusasia.  Me Klaukkalaiset olemme sitä ajaneet jo parikymmentä vuotta. Aina kriittisellä hetkellä kuitenkin yhtynyt Rajamäki-Kirkonkylä -rintama on pystynyt tunkemaan Rajamäen uimahallin laajennuksen sen edelle.  Näin kävi viime syksynäkin kun kaikkien yllätykseksi Klaukkalan Kokoomuksen johtohenkilöt menivät Rajamäen Kilpauintikeskuksen rahoituksen taakse.  

Klaukkalan urheilualueen huoltorakennuksen remontti on siirtynyt valtuustossa vuodesta toiseen koska aina on alueelle ollut tulossa jotain isoa, jolla paikattaisiin remonttitarve. Katsotaan käykö taas kerran niin kun monitoimitaloa aletaan pykäämään samalla alueelle.

Tässä jotain aluksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikunta, nuoret, klaukkala, investointi, nurmijärvi

Klaukkalan monitoimitalo myötätuulessa

Sunnuntai 14.10.2012 klo 9:16 - pk

Klaukkalaan suunniteltu monitoimitalo on nyt myötätuulessa.  Hanke mihin tulisi sijoittumaan tiloja liikunnalle ja kulttuurille hyväksyttiin kunnanhallituksessa seuraavin merkinnöin:

Päätettiin muuttaa nimi Nurmijärven monitoimitaloksi. Aikaistettiin hanketta siten, että vuodelle 2013 varataan 450 000 euroa, 4 600 000 euroa vuodelle 2014, 6 950 000 euroa vuodelle 2015 ja 0 euroa vuosille 2016 - 2017.

Hanke siis olisi valmis jo vuonna 2015!  Sen verran kyläpolitiikka pääsi mukaan että nimi muuttui Klaukkalan sijaan Nurmijärven monitoimitaloksi. Mutta ei nimi miestä/naista pahenna. Tärkeintä on tietenkin että hanke lähtee yksimielisesti eteenpäin kunnanvaltuuston kokoukseen marraskuun puoliväliin.

Tämäkään hanke ei tietenkään poista vielä kaikkia tarpeita mutta on kuitenkin eteenpäin menoa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: klaukkala, nurmijärvi, monitoimitalo, liikunta, kulttuuri

Yritystoimintaa edistettävä

Tiistai 9.10.2012 klo 9:40 - Pk

Nurmijärven kunta on yritysmyönteisyydessään kuntien kärkikaartia. Juuri julkaistussa barometrissa sijoituimme kaikista Suomen kunnista kymmenenneksi, viime vuonna sijoitus oli vieläkin parempi. Kunnan sijainti on optimaalinen ja ammattimaisia työntekijöitäkin löytyy, vaikka meillä onkin Uudenmaan alhaisin työttömyysaste, 4,1%.

Yritystoimintaa, erityisesti uusien yritysten sijoittumista hidastaa tarjolla olevien yritystonttien puute erityisesti kaikkein vetovoimaisimmalla alueella Klaukkalassa. Kunnalla ei ole alueella yhtään tyhjää tonttia, yksityisilläkn vain yksi tontti Järvihaassa. Vapaata tonttireserviä sen sijaan on Kirkonkylässä Ilvesvuoressa, Alhonniityssä ja Karhunkorvessa sekä Rajamäellä Ketunpesän alueella.

Kunnan tulee kiirehtiä Klaukkalan läheisyydessä Mäyränkalliolla olevan alueen käyttöönotossa. Tulevan Klaukkalan ohikulkutien, Hämeenlinnantien ja kolmostien risteysalueella on kymmenien hehtaarien alue, josta osa on kunnan, osa yksityisten omistuksessa. Alueen kaavaa tulee kiirehtiä!

Klaukkalan keskustassa ollaan tekemässä yritystoiminnan kannalta tärkeitä kaavoja. Pelkästään Prisman tulo kylään luo kymmeniä uusia työpaikkoja ja omalta osaltaan elävöittää kylän palveluja.

Valmiita tiloja Klaukkalassa on tarjolla muutamia. Hyvää liiketilaa on esimerkiksi Torin kulmalla entisessä Hessumobiilin tilassa parisataa neliötä. Tyhjiä varasto- ja tuotantotiloja on Pietarinmäessä, Lahnuksentien varressa ja Järvihaassa.

Näistä kaikista on hyvää perustietoa Nurmijärven kunnan kotisivuiila elinkeino-osiossa Yrittäminen-otsikon takana. Muutenkin kunnan elinkeinotoimi on auttanut ja auttaa yrityksiä aktiivisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yritys, kunta, Mäyränkallio, Ilvesvuori, elinkeino

Emme tarvitse kuntaliitoksia emmekä vahvaa metropolihallintoa

Perjantai 5.10.2012 klo 22:27 - pk

Lainaten vanhaa sanontaa "Suo siellä, vetelä täällä" tekisi mieli sanoa "Kuntaliitos siellä, metropolihallinto täällä".  Molemmat ovat yhtä vastenmielisiä ja hyödyttömiä kotikuntamme Nurmijärven kannalta.  Olemme vahva peruskunta.  Tarkoitushakuisesta Talouselämän jutusta huolimatta olemme myös tulevaisuudessa yksi Suomen vakaimmista kunnista.  Meillä on hyvä väestörakenne, kuntalaiset ovat varsin tyytyväisiä kuntamme palveluihin ja tulevaisuutemme näyttää valoisalta.  

Suurimmat uhkapilvet muodostuvat kokoomuksen Kataisen ja Virkkusen hellimästä kuntien pakonomaisesta liittämisestä.  Lähes kaikki kuntapuolen asiantuntijat ovat todenneet että kokoisemme kunta ei tulisi hyötymään liitoksista. Päinvastoin, veromme tulisivat lisääntymään, palvelut heikkenemään ja demokratia vähenemään.

Yhtä huono vaihtoehto on vahva metropolihallinto.  Sille ollaan viemässä meiltä kaikki kunnan elinvoimaisuuteen liittyvät päätökset ja jäljelle jätettäisiin vain näennäisdemokratiaa ilman todellisia päätösvaltuuksia.  Nimittäin se joka päättää rahasta päättää muustakin.  Sanoi hallituksen aivopesemät virkamiehet mitä tahansa.  Vai uskooko joku ihan tosissaan että puolentoista miljoonan asukkaan valitsema valtuusto, missä olisi hyvällä lykyllä 1-2 nurmijärveläistä tekisi nurmijärveläisempää politiikkaa kuin nykyinen valtuusto.

Nurmijärvelle hyödyllisintä olisi säilyttää nykyinen kuntarakenne nykyisin tehtävin.  Eduskunnan päällemme kaatamasta kustannusikeestä pääsisimme hieman eroon kun terveydenhoidon rahoitus siirtyisi kunnilta valtiolle.  Maakuntapohjalta organisoitu erikoissairaanhoito valtion rahoittamana olisi kaikkien etu.

1 kommentti . Avainsanat: kuntaliitos, hallitus, pakko, metropoli

Ei kuntaliitokselle

Keskiviikko 27.6.2012 klo 10:34 - pk

Oheinen kolumni on julkaistu mm Keski-Uusimaassa, Nurmijärven Uutisissa ja Nurmijärven Vartissa talvella 2012

Jyrkkä ei kuntaliitokselle - perustellusti

 

Kuntaministerin Virkkusen johdolla tehty kuntarakenneuudistus tarjoaa Nurmijärvelle liittymistä Keski-Uudenmaan kuntiin Keravaan, Järvenpäähän ja Tuusulaan. Vaihtoehtona meille tarjotaan nöyryyttävää mallia, jossa hyvin hoidettu kuntamme pilkottaisiin. Liitosesityksiä pystyy vastustamaan perustellusti.

 

Kunnan perustehtävänä on turvata kuntalaisten peruspalvelut. Tutkimuksissa on osoitettu että kunnissa, joissa on 30.000-50.000 asukasta nämä palvelut pystytään tuottamaan optimaalisimmin. Suuruuden ekonomian hyödyt eivät toimi kuntapalveluiden tuottamisessa, koska niiden vaatimat henkilöresurssit on mitoitettu lainsäädännössä. Tilastojen mukaan palvelutuotantomme on selvästi suuria kaupunkeja tehokkaampaa ja kuntalaistemme tyytyväisyys palveluihin on hyvällä tasolla.

 

Kuntamme taloudellinen tilanne on hyvällä tasolla huolimatta siitä, että Nurmijärvi on kasvanut voimakkaasti ja joutunut investoimaan runsaasti. Viime vuoden tuloskin näyttää selvästi
ylijäämäiseltä. Virkkusen työryhmän omassakin arviossa todetaan että ”kokonaistaloudellisesti arvioituna Nurmijärven taloudellinen asema olisi koko maassa kymmenen parhaan joukossa vuonna 2024”!

 

Nurmijärven sijainti erillään kolmikosta Kerava-Järvenpää-Tuusula ei puolla liitosta. Työn perässä itään pendelöijiä on vain muutama sata 40.000 asukkaan kunnassa. Ja muutenkin nurmijärveläiset ani harvoin tarvitsevat kyseisten kuntien palveluja. Liikkuminen itään on hankalaa vähäisen tiestön, etäisyyksien ja olemattoman joukkoliikenteen johdosta.

 

Kuntarakenneuudistusta on perusteltu toisaalta väestön ikääntymiseltä ja toisaalta pyrkimyksenä
työssäkäyntialueiden mukaisiin peruskuntiin. Mahdollisen kuntaliitoksen myötä ei yksikään
nurmijärveläinen nuorenisi, sen sijaan meidän tulisi edelleenkin hoitaa ikääntyvän väestön tarpeet. Työssä käydään paljon kunnan rajojen ulkopuolella, mutta ehdoton valtaosa
kuntalaisista toimii päivittäin kunnan rajojen sisäpuolella.

 

Kunta ei ole vain kunnallistaloudellinen yksikkö. Perustuslaissa todetaan: "Suomi jakautuu kuntiin,
joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon”. Suomessa hallintojärjestelmät
perustuvat edustukselliseen demokratiaan. Kuntapuolella, jossa tehdään lähipalveluja koskevia päätöksiä, päätöksentekijöiden ja kuntalaisten suhteiden tulisi olla läheiset. Meidän kokoisessa kunnassa päättäjät tunnetaan henkilökohtaisesti ja joka kylältä on edustus päätöksentekoelimissä.

 

Nurmijärven pitäjäjuuret ovat vuosisataisten mittaiset. Meillä on vahvat kulttuuriset ja sosiaaliset perusteet asua ja toimia juuri Nurmijärvellä. Olemme hoitaneet kuntaamme omin voimin tehden siitä yhden maamme tavoitelluimmista ja arvostetuimmista kunnista. Säilyttäkäämme se.

 

Petri Kalmi, Nurmijärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Keskusta

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunta, nurmijärvi, itsenäisyys, palvelut

Uusimaa tutuksi

Keskiviikko 6.4.2011 klo 18:24 - pk

Tänään alkoi ennakkoäänestys ja vaalikampanja on hektisimmissä vaiheessaan.  Viime viikot ovat sujuneet maakuntamatkailussa tavaten uusmaalaisia turuilla ja turuilla.

Eilen kampanja-autoni vieraili Pornaisissa, Keravalla, Järvenpäässä, Tuusulassa, Hyvinkäällä ja Vihdissä. Tänään vuorossa olivat Vihdin Nummela, Lohja, Raaseporin Karjaa, Karjalohja sekä Nummi-Pusulan molemmat kuntakeskukset.  Vaalijulisteeni ilmestyivät myös Sammattiin.

Sää muodostaa puitteet kierroksen onnistumiselle.  Eilen oli mitä kaunein kevätpäivä, aurinko paistoi ja hanget sulivat silmissä. Ja ihmiset olivat iloisella mielellä.

Tänään taas vettä tuli tihuuttamalla lähes koko päivän.  Sumua oli konsanaan kuin kunnallisvaalien aikaan loppusyksystä. Ihmisiäkin oli liikkeellä eilistä vähemmän. Onneksi sateessakin oli taukonsa ja mm Karjaalla oli päiväsaikaan väkeä runsaasti liikkeellä.

Erityinen kiitos tämän päivän kanssamatkustajilleni.  Tatu Vanhanen toi pitkän puoluetyön tuomaa kokemusta kierrokselle. Hän itse oli ehdokkaana vuonna 1951, eli 60-vuotta sitten! Tatulla on valtava määrä tietoa ja tutkijana osuvaa analyysia asioista. Tatun poika Matti teki loistavan urakan pääministerinä luoviessaan Suomen laman ylitse.

Toinen tukipylväs kiertueella on ollut Handolinin Kirsti, jolla on laaja kontaktiverkko maakunnassa.  Hän kun on ollut nuoresta iästä huolimatta jo pitkään keskustan toiminnassa aina NKL-ajoista alkaen.  Nykyisin hän on mm kunnanhallituksen varapuheenjohtajana.  Viime eduskuntavaaleissa hän oli Vanhasen Merjan vaalipäällikkönä - tuloksena Merjalle ensimmäinen varasija Helsingin vaalipiirissä.

Huomenna kierros jatkuu Nummelassa, Vihdissä ja Karkkilassa. Mukaan mahtuu, kun ilmoittautuu minulle vaikka sähköpostissa.

Pääteemat torikeskusteluissa ovat veropolitiikka, Euromaiden ongelmat, eläkkeiden pienuus ja nuorten syrjäytyminen.  Monta hyvää evästystä on tullut eduskuntauralle.

Kiitän jo nyt minua äänestäneitä ja kehoitan muitakin tekemään vastuullisen valinnan - kirjoittamaan äänestyslipukkeeseen 203.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uusimaa, maakunta, vaalit, äänestäjät

Poliisin toimipiste palautettava Klaukkalaan

Lauantai 5.3.2011 klo 18:17 - pk

poliisi.jpgOheinen kirjoitus tämänpäivän Nurmijärven Uutisien Vieraskynässä:

Viime päivien uutiset Klaukkalan huumetilanteesta ovat varmasti järkyttäneet meitä kaikkia. Tilanteen laajuus ja toiminnan kesto ovat olleet poikkeukselliset jopa maanlaajuisesti.  Uskon, että tapahtuma herättää tarpeellista keskustelua niin kodeissa, kouluissa kuin muuallakin missä ihmiset liikkuvat ja tapaavat toisiaan. 

Kunnassa on toiminut päätaajamissa jo 90-luvun alusta monialainen työryhmä, jossa ovat edustettuina kunnasta nuoriso-, sivistys-, sosiaali- ja terveystoimi sekä seurakunnan ja poliisin edustajat.  Työryhmän tehtävänä on seurata verkostona, mitä tapahtuu nuorison keskuudessa ja vaihtaa tietoja, jotta ajan ilmiöihin pystytään reagoimaan.  Uskon, että työryhmällä on ollut tietoa ongelmista ja se on tehnytkin pitkäaikaista hyvää työtä, jolla ongelmia on pystytty ehkäisemään.

Mielestäni tämä ei kuitenkaan riitä.  Mielestäni Klaukkalaan, jossa on lähiympäristöineen lähes 20.000 asukasta, tulee ehdottomasti palauttaa siellä kymmenkunta vuotta toiminut poliisin toimipiste.  Kyseinen toimipiste lopetettiin poliisihallinnon rakenneuudistuksen yhteydessä pari vuotta sitten. Silloin Hyvinkään poliisilaitos, jonka yhteydessä Nurmijärvi toimi, yhdistettiin Keski-Uudenmaan poliisilaitokseen.

Tein silloin aloitteen Klaukkalan poliisin toimipisteen säilyttämisestä ja nyt uudistan saman aloitteen. Poliisin toimipiste sijaitsi Nurmijärven kunnan yhteispalvelupisteessä, johon se voisi nytkin palata.  Poliisihallinto itse laski Klaukkalan toimipisteen lopettamisen tuovan sille 12.000 euron vuosisäästön.  Pidän kyseistä säästöä mitättömänä, jos sitä vertaa siihen haittaan, jonka lopettaminen on aiheuttanut.

Poliisin toimipisteen hyödyt olisivat kahdenlaiset.  Toimipiste toimi Klaukkalassa partioiden tukipisteenä ja siellä oli määräaikoina poliisi tavattavissa.  Lähellä toimiminen lisää varmasti poliisin tietoa kylällä vallitsevista ilmiöistä, esimerkiksi tällä kertaa huumekaupasta. Toisaalta poliisin näkyvämpi läsnäolo tutkitusti lisää kansalaisten turvallisuudentunnetta ja ehkäisee rikollisuutta.

 Toinen tärkeä tekijä on poliisin lupapisteen palauttaminen Klaukkalaan.  Passi, ajokortti ja muissa asioissa pitää nykyisin matkustaa Klaukkalasta kymmeniä kilometrejä. Väitän, että kuntalaisten siirtymisen ja ajankäytön kustannukset ovat moninkertaiset verrattuna tuohon poliisihallinnon kymppitonnin säästöön.  Tuettakoon lupapisteen toimintaa vaikka kunnan budjettivaroista tuon verran.

3 kommenttia . Avainsanat: poliisi, toimipiste, lupapiste, huumeet, kunta

Summary 2010

Lauantai 1.1.2011 klo 20:00 - pk

kalmi_keskustan_kok.jpgVuoden vaihtuessa on aika miettiä mennyttä vuotta. Työelämän kannalta se oli suurten muutosten aikaa, harrastuspuolella lähes työtä vuorotta ja omassa elämässä varsin tasaista, mukavaa oleilua.

Valtuustovuosi oli edellistä paljon sävyisämpi ja helpompi näin valtuuston puheenjohtajan kannalta.  Tosin kuluneenakin vuonna kokouksille löytyi pituutta. Käytetyt sadat puheenvuorot jakaantuivat varsin epätasaisesti. Muutamalla valtuutetulla on vähintään yksi ja joskus useitakin kantoja lähes asiaan kuin asiaan, kun taas salissa istuu myös valtuutettuja, jotka eivät kertaakaan avanneet suutaan paitsi nimenhuudossa ja äänestyksissä. Budjettikäsittelystä tuli odottamaton, koska ennakko-odotusten vastaisesti budjettineuvotteluissa suuri vastuullinen ryhmittymä löytyikin keskustasta ja siitä vasemmalla olevista ryhmistä. Veroja kuitenkin päätettiin nostaa maltillisesti 0,25 %-yksiköllä.

KUUMA-yhteistyössä, jossa toimin hallituksen puheenjohtajana, reivattiin painopistettä roimasti palveluyhteistyöstä edunvalvonnan suuntaan. Helsingin seudun yhteistyökokouksessa (HSYK) vaikutamme muiden kehyskuntien kanssa metropolialueen kehittämiseen. Yhteistyötä tarvitaankiin, koska muuten Helsinki vie ympäryskuntia halunsa mukaan. Vuoden aikana neljä KUUMAN ulkopuolista kehyskuntaa Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää ja Sipoo tekivät päätökset KUUMAAN liittymisestä.

Maakuntavaltuustossa valmisteltiin puitteita uudelle maakuntakaavalle. Maakuntaliiton rooli tulee korostumaan, koska myös Itä-Uusimaa liittyy Uudenmaan maakuntaliittoon vuodevaihteessa. HUSsin valtuustossa toiminta oli uuden toimitusjohtajan myötä tasapainoisempaa, tosin budjetin ylitysten kanssa taistellaan edelleen . Mukavina tapahtumina vuoden mittaan mieleeni jäivät mm maakuntaparlamentti, puolueristeily ja kyläillat, joita pidettiin tällä kertaa Kirkonkylässä ja Klaukkalassa.

Euroopan Unionin Alueiden komitea, jossa olen varajäsenenä tarjosi oivan näkymän eurooppalaiseen päätöksentekoon.  Osallistuin Belgian Brysselissä ja Tournaissa, Espanjan Leonissa ja Maltan Valettassa aluepolitiikkaa, maatalousasioita ja talouspolitiikkaa käsitteleviin valiokuntien kokouksiin ja puolustin niissä Suomen etua. Kussakin kokouksessa on Suomesta aina kolme edustajaa.

Seurakuntavaalit pidettiin, ja niissä suurimman äänimäärän sai Keskusta.

Merkittävä uusi asia minulle oli lupautuminen kansanedustajaehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleissa.  Ehdokkaaksi ilmoittautuminen sai hyvän vastaanoton ja kampanjaa valmistellaan kovalla vauhdilla.

Tein suuria muutoksia työelämässä. Vaihdoin ensin talvella kotimaan liiketoimintavastaavan tehtäväni yhteiskuntasuhteista vastaavaksi johtajaksi. Ja loppukesästä siirryin kokonaan pois kuukausipalkkaisesta työstä yrittäjäksi. Yrittäjätoimintani jakautuu kahteen eri osaan.  Toisaalta harjoitan sijoitustoimintaa ja toisaalta käynnistelen markkinoinnin konsultointiyritystä Kalmi Consultingia. Liityin takaisin Klaukkalan Yrittäjiin vuosikymmenen tauon jälkeen.

Vuoden mittaan tuli matkusteltua hieman yli kymmenessä maassa, uusina kohteina Malta, Bosnia-Herzegovina ja Egypti.  Muunlaista harrastustoimintaa olivat kolme kertausharjoitusta ja alueellisen maanpuolustuskurssin jatkokurssi.  Lunastin keväällä Lopen mökin täysin omakseni, joten mökillä tuli vietettyä enemmän aikaa kuin koskaan.

Kulttuuririennoista voisi mainita Taaborinvuoren näytelmät, Aleksis Kivenpäivän juhlan ja U2:n megakonsertin.

Kuntoilupuolella jäi maraton väliin toista kertaa tällä vuosikymmenellä.  Yli 1000 harjoituskilometristä huolimatta pikku flunssat pätkivät vuoden siten, etten tuota perinteistä vuositavoitetta täyttänyt :-(. Golfikaan ei kehittynyt ja tasoitus pysyi siinä 12 korvilla.

Tapasin vuoden mittaa suuren määrän uusia upeita ihmisiä.  He sekä entiset tutut ja ystävät vaikuttivat keskeisesti siihen, että vuodesta 2010 tuli loistava vuosi!  Kiitos Teille ja heille kaikille!

Tämän vuoden suunnitelmista kerron lähiaikoina.

1 kommentti . Avainsanat: vaalit, eu, kuuma, maakunta

Kasvavaa Kuumaa tarvitaan

Keskiviikko 15.12.2010 klo 13:44 - pk

kuumak.jpgKeski-Uudenmaan kuuden kunnan ja kaupungin Kuuma-yhteenliittymää on vuonna 2010 johdettu Nurmijärveltä ja nyt vuoden päättyessä on aika pohtia Kuuman toimivuutta. Keskeistä kuluneena vuonna on ollut toiminnan reivaaminen uuteen suuntaan. Kuumassa päätettiin nimittäin vuonna 2009 suunnan muutoksesta, missä toiminnan strategista painopistettä siirrettiin kuntien välisestä palveluyhteistyöstä yhteiseksi edunvalvonnaksi.  Edunvalvonnassa keskeiset foorumit ovat 14 kunnan ja kaupungin muodostama Helsingin Seudun Yhteistyökokous ja muut elimet, joissa alueellista edustusta tarvitaan. 

Edunvalvonnan tarve on korostunut nopeasti, koska aluettamme koskeva  metropolitiikka on nousemassa yhdeksi tulevan hallitusohjelman keskeiseksi kohdaksi.  Alueen yhteistyötä ollaan ohjaamassa mahdolllisesti lainsäädännön keinoin. Metropolipolitiikassa on tähän asti tahtipuikkoa heiluttanut Helsinki, jonka ylimielinen tapa viedä koko alueen kehitystä omien tarpeidensa mukaan on uhkana etenkin meille kehyskuntalaisille.  Vuosikymmenten mittaan Helsingissä on tehty tukku huonoja päätöksiä, jotka ovat johtaneet asuntojen hillittömään hintatasoon, kaupunginosien väliseen sosiaaliseen eriarvoistumiseen ja Suomen mittakaavassa pöhöttyneeseen ja kalliiseen hallintobyrokratiaan. Nyt alueellisen yhteisen hyvän nimissä ollaan muita alueen kuntia ja kaupunkeja pakottamassa näiden ongelmien ratkaisemiseen.  Yksittäisinä kuntina meidän on vaikea neuvotella tässä tilanteessa - sen sijaan joukkovoimalla tuloksiin on mahdollisuus päästä.

Kuuma-yhteistyön joukkovoimaa kasvattaa neljän muun kehyskunnan liittyminen siihen. Nurmijärven vetovastuun aikana Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää ja Sipoo ovat tehneet päätöksen liittyä Kuuma-toimintaan.  Nyt muodostuva uusi KUUMA  yli 300.000 asukkaallaan vastaa kooltaan hyvinkin Suomen toiseksi suurinta kaupunkia.  Vaikka matka Kirkkonummelta Sipooseen onkin pitkä niin alueellisesti kunnilla on paljon yhteisiä etuja valvottavanaan.  Kehyskuntien väljän ja luonnonläheisen asumisen puolustaminen nähdään yhteisenä asiana.

Kuuman alkuperäinen keskeinen tavoite oli kuntien rajat ylittävä palveluyhteistyö. Vaikka erilaisia kuntienvälisiä hankkeita onkin, ei niistä yksikään ole kaikkia kuutta kuntaa koskeva.  Nurmijärvi on mukana muutamissa hankkeissa.  Isäntäkuntana toimimme hankintapalvelukeskuksessa, joka kilpailuttaa eri tuote- ja palveluntoimittajia kolmen kunnan puolesta varsin tehokkaasti.  Seudullinen talouspalvelukeskuskin on päässyt lastentaudeistaan.  Vielä vuosi sitten ongelmana olivat heikko laskutus ja perintä.  Nyt Hyvinkään ja Vihdin tullessa mukaan Kuuman toimintaan on palveluyhteistyössä etenkin Nurmijärven kohdalla uusia mahdollisuuksia. Olemme toimineet tähänkin asti läheisessä yhteistyössä mm sosiaali- ja terveyssektoreilla. Nyt käytännön yhteistyötä voidaan edelleen tiivistää esimerkiksi sivistyspuolelle.  Kuntien välinen yhteistyö kuntien rajojen läheisyydessä toimivissa kouluissa olisi asukkaiden etu.

Vuosien mittaan on keskusteltu Kuuman sisällä myös pidemmälle menevästä yhteistyöstä.  Erityisesti tiheästi rakennetut Kerava ja Järvenpää ovat vuoroin himoinneet vanhan emäpitäjänsä Tuusulan alueita, väliin suunnitelleet kaikkien kolmen kunnan yhdistämistä.  Hankkeet ovat kuitenkin kariutuneet kerta toisensa perään.  Nurmijärveä tällaiset kosinnat eivät ole koskeneet.  Yhtenä syynä hankkeiden heikkoon menestymiseen on varmaan ollut se tosiasia, että nykyiset kunnat ovat varsin optimaalisen kokoisia monessa mielessä.  Teoreetikot ovat todenneet, että kunnat, joissa on 25.000-40.000 asukasta ovat monessa mielessä ihanteellisia.  Kooltaan ne ovat riittäviä kunnallisten peruspalveluiden tuottamiseen ja toisaalta ne ovat kuntalaisten demokratian kannalta vielä tarpeeksi pieniä.  Ajatus siitä, että jokaisella kuntalaisella on ainakin teoriassa suora kontakti kunnan asioista päättäviin valtuutettuihin, on realistinen.  Toisin on tilanne suurissa kaupungeissa, joista muun muassa Helsingissä on isoja alueita ilman valtuustoedustusta, esimerkkinä paljon keskusteluissa esiintynyt Vuosaari.

Puheenjohtajuuden siirtyessä vuoden vaihteessa Tuusulaan, näen vahvistuneen Kuuman olevan entistäkin tärkeämmän meille kehyskuntien asukkaille.  Meillä on vaikutusvaltaa, jos sitä halutaan käyttää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuuma, nurmijärvi, kuntayhteistyö, metropoli, palvelut

Eduskuntavaaliehdokkuus vahvistettiin

Sunnuntai 21.11.2010 klo 14:11 - pk

Keskustan Uudenmaan piirikokous vahvisti 20.11. uusimaa.jpgeduskuntaehdokkuuteni.  Kampanjani pääteemoja ovat yrittäjyyden ja työnteon edellytysten parantaminen ja Helsingin ulkopuolisen Uudenmaan asukkaiden etujen puolustamisen.  Vain työnteolla ja yrittäjyydellä voimme luoda jakavaraa, jolla kannustamme lapsiperheitä ja turvaamme vanhusväestön tulevaisuuden.

Metropolipolitiikka ollaan suunnittelemassa liian Helsinki-keskeisesti.  Muuta Uuttamaata uhkaa jatkuva kurjistaminen, kun se resursseja riistetään Helsingin pohjattomaan menokitaan. Palvelut pystytään tuottamaan paljon tehokkaammin pienemmissä 20.000-40.000 asukkaan kuntayksiköissä kuin yli puolen miljoonan asukkaan Helsingissä.  Siellä byrokratia maksaa eikä kuntalaisdemokratiasta voida puhua, kun edes kaikista kaupunginosista ei ole edustusta valtuustossa asti.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskunta, kansanedustaja, uusimaa, metropoli

Kuntoon jouluksi

Torstai 6.11.2008 klo 22:01 - petri kalmi

Ihmisillä on tapana tehdä uudenvuoden lupauksia. Usein joku niistä liittyy painonhallintaan tai liikuntaan.  Jouluruoista ja -juomista kuntosali-kuva.jpgturvonneena on pikku morkkiksessa helppo tehdä päätöksiä.  Kuntosalit ovat täynnä kunnes muutaman kuukauden kuluttua ne palaavat normaaliin käyttöasteeseen.

Tuo kaikki koskee myös itseäni. Tänä vuonna työkavereiden kanssa päätimme muuttaa totunnaisia toimintatapoja.  Sen sijaan että estoitta antaa syksyn kaamoksen ja pimeyden kerryttää rasvaa keskikehoon päätimme pitää painonhallintakisan, joka alkoi tänään ja päättyy 15.12.  Joulua emme aio pilata liialla puritaanisuudella mutta tavoitteena on lähteä joulusyöminkiin kevyemmällä, parempikuntoisella kropalla, joka ei välttämättä vaadi 5000 kilokaloria tyydyttääkseen energian tarpeensa.  Tavoitteena on pitää päivän energian saanti alle tämän kokoisen miehen normaalin päiväkulutuksen 2600 kilokalorin. Sitä kun ryydittää hikoiluttavalla kuntoilulla vähintään neljästi viikossa on tulokset varmasti näkyvillä.

Vedon voittaja on se joka tiputtaa eniten prosentuaalisesti painoaan. Palkinnoksi hän saa vähiten painoaan tiputtaneelta hyvän vähintään 15 euroa maksavan punaviinipullon.

Jaa miksikö vuodatan tämän blogini lukijoille. No tietenkin siksi, että joku muukin ottaisi itseään niskasta kiinni:-)

 

2 kommenttia . Avainsanat: terveys, ruokavalio, liikunta

Seurakunta 450 vuotta

Sunnuntai 12.10.2008 klo 23:13 - petri kalmi

Tänään minulla  oli ilo osallistua Nurmijärven seurankunnan kirkko2.jpgjärjestämiin 450-vuotisjuhliin.  Juhlapäivä alkoi radioidulla juhlajumalanpalveluksella, jatkui lounaalla ja huipentui juhlaan, joka oli muovattu aikakausnäytelmän muotoon. Todella loistava ratkaisu.  Se toi keveyttä raskaan ja tärkeän asian käsittelyyn. 

Olipa kirkossa menneiden aikojen malliin muutama henkilö häpeäpenkissä ja olipa yksi lurjus laitettu jalkapuuhunkin.  Ko roolia näytteli valtuutettukolleegani Risto Hallamaa, josta kaikki totesimme vähemmän totiseen sävyyn, että jopa on löydetty oikea henkilö jalkapuuhun.  Risto on demareiden pitkäaikaisia valtuutettuja, joka ei ole enää ehdolla ja joka on hauskuuttanut valtuustoa erittäin terävästi leikkaavalla sanallisella säilällään.

Seurakunnalla on aikojen eri käänteissä ollut tärkeä rooli kansan sivistämisessä.  Asiassa, josta edelleen tulee pitää vaarin.  Pienten lasten koulunkäyntiä tulee tukea mahdollisimman paljon, jotta heistä tulisi myöhemmin järkeviä nuoria ja yhteiskuntakelpoisia aikuisia.

2 kommenttia . Avainsanat: seurakunta, kirkko, koulu