Uusimmat kirjoitukset

Yhteystiedot

Petri Kalmi
Jokipalstatie 24
01840 Klaukkala
044 357 0808
pk@petrikalmi.fi



Kuntarakenneillan avauspuhe

Tiistai 9.4.2013 klo 22:04 - pk

Avaus kansalaisfoorumissa 8.4.2013

 

Tervetuloa Nurmijärven kuntalaisille suunnattuun kuntarakenneuudistusta käsittelevään kansalaisfoorumiin. Osoitan toivotukseni sekä täällä kunnantalolla paikalla oleville että tätä tilaisuutta netin kautta seuraaville. 

 

Vuonna 2011 Kataisen hallituksen alkuun laittama kuntarakenneuudistus on puhututtanut päätöksentekijöitä ja kuntalaisia ahkerasti.  Jo kyseisenä vuonna Keski-Uudenmaan kunnat kuntaministeri Virkkuselle toimittamassaan yhteisessä lausumassaan totesivat, että ne nykyiselläänkin täyttävät monelta osalta hallitusohjelmassa mainitun vahvan peruskunnan määritelmän. Alueen kunnat ovat suuria asukasmäärältään, lukeudumme taloudeltamme vahvimpien kuntien joukkoon Suomessa, työpaikkojemme määrät ovat hyvässä kasvussa, ns. hajarakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolelle on vähentynyt kunnissa  ja tutkimusten mukaan julkiset palvelut tuotetaan tehokkaimmin keskikokoisissa kunnissa.

 

Vuonna 2012 kuntarakenneselvityshenkilöille annetussa Nurmijärven kunnan vastauksessa mm edellisiin seikkoihin nojautuen todettiin kotikuntamme Nurmijärven täyttävän vahvan peruskunnan tunnusmerkit ja siksi sen itsenäisenä jatkaminen olisi luontevinta.  Vastauksessa lisäksi todettiin, että mahdollisuudet pienille osakuntaliitoksille pidetään auki, tällöin mainittiin mm Vihtijärvi.

 

Vaikka valtaosa Keski-Uudenmaan kunnista pitikin selvityshenkilöille annetuissa vastauksissa ensisijaisena vaihtoehtona itsenäisyytensä ja keskeisen päätöksentekovallan säilymistä kunnissa, tarjosi selvityshenkilöiden ehdotukset vaihtoehtoina joko massiivisia kuntaliitoksia tai ainakin niin vahvaa Metropolihallintoa, että se söisi oleelliselta osin kunnallisen itsemääräämisvallan.

 

Ymmärtääkseni vastavetona tähän Keski-Uudenmaan kuntajohtajat toivat pari viikkoa sitten esille oman näkemyksensä kuntarakenneselvitysalueista. Kuntajohtajat esittivät kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan kesken tehtävää selvitystä.  Täytyy tässä yhteydessä todeta, että kyseistä näkemystä ei oltu käsitelty meidän kunnallisten päätöksentekijöiden toimesta.  Meillä luottamushenkilöillä on nimittäin mahdollista yhteistä selvitysaluetta koskeva yhteinen neuvottelu ensimmäisen kerran vasta tämän viikon torstaina.

 

Kunnilta vaaditaan oma lausunto toukokuun 22 päivään mennessä. Nurmijärven osalta tämä lausunto päätetään lopullisesti edellisenä iltana pidettävässä kunnanvaltuuston kokouksessa.

 

Kuntarakenneuudistuksen rinnalla viedään Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä koskevaa SOTE-uudistusta.  Sitä koskevat poliittisen ohjauksen tahtotilatkin  ovat vielä muodostumassa, kuten kansalaiset ovat saaneet havaita mm johtavien ministerien kannanotoista.  Itse näkisin järkevänä nykymuotoisen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin jatkumista ja kuntien välisen yhteistyön kehittämistä kuntayhtymien kautta perusterveydenhoidossa ja sosiaalipalveluissa.

 

Meillä on tänään kansalaisfoorumissamme alustamassa asiantuntijoina kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara, joka kertoo kehyskunnista toimivan metropolin osana, selvitysmies Ralf Paqvalin, joka valottaa metropolihallinnon vaihtoehtoja sekä HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja Aki Linden, joka toimii sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen asiantuntijana.

 

Toivon, että tämäniltainen keskustelu on vilkasta ja että me luottamushenkilöt saamme evästyksiä kuntalaisten tahtotilasta koskien sekä kuntarakennetta että SOTE-uudistusta.

 

1 kommentti . Avainsanat: kunta, palvelut, sosiaali, terveys, metropoli, kuntaliitokset

Metropolialueen esiselvityksen vaihtoehdot huonoja

Sunnuntai 13.1.2013 klo 18:34 - pk

Perjantaina julkaistussa metropolialueen esiselvityksessä esitetyt vaihtoehdot vahvan ja elinvoimaisen kotikuntamme tulevaisuudelle ovat kaikki heikkoja.  Kuten pelkäsinkin kunnan vastauksista esiselvittäjien kysymyksiin oli otettu valikoidut osat ja tarve vahvan itsenäisyyden säilyttämiseen ei vaihtoehdoissa välity.

Esitettyjen kolmen vaihtoehdon vaikutukset kuntaamme lyhyesti.  

Vaihtoehto A esittää vähäisiä kuntarakennemuutoksia ja vahvaa metropolihallintoa.  Vahvaa metropolihallintoa johtaisi vaaleilla valittu metropolivaltuusto.  Mikäli esimerkkinä käyttää HOK-Elannon valtuustoa niin tietää että kyseisessä kokoonpanossa Nurmijärven rooli olisi lähes olematon. 

Vaikka tämä malli periaatteessa säilyttäisi kunnan itsenäisenä sisältyy ehdotukseen kuitenkin tarve käynnistää osakuntaliitosten selvitys kolmella alueella: Klaukkala Vantaan yhteyteen, Rajamäki Hyvinkään yhteyteen ja Vihtijärvi Nurmijärven yhteyteen.  Olisi mielenkiintoista nähdä Nurmijärvi, missä olisi jäljellä kirkonkylä ja sivukylät ml. Vihtijärvi - tuskin täyttyisi hallituksen asettama 20.000 asukkaan vaade tällä tavalla. Joka sekin vaade on ihan hölmö ja hatusta vedetty.

Vaihtoehto B tarjoaa kuntaliitosta Hyvinkään kanssa.  Kaksi samankokoista toimivaa peruskuntaa siis yhdistettäisiin.  Uuden kunnan painopiste tulisi automaattisesti olemaan suuremmassa taajamassa eli Hyvinkään keskustassa.  Pitää oikein etsimällä etsiä yhdistäviä tekijöitä mm kuntamme kasvukeskuksen Klaukkalan ja Hyvinkään kesken.  Jollei huomioon oteta satunnaista tarvetta käydä Hyvinkään sairaalassa, tuskin sinnepäin on mitään tarvetta ollut mennä.

Vaihtoehto C tarjoaa Keski-Uudenmaan suurkuntaa, mihin kuuluisivat Nurmijärven lisäksi Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen.  Jälleen kerran päätöksenteko karkaisi kauas kunnastamme ja kuntalaisiltamme.  Tätä suurkaupunkia johdettaisiin ehkä joista Järvenpäästä ja se tuskin huomioisi tarpeitamme.  Veikkaan että aika nopealla tahdilla mm Rajamäen lukio ja terveysasema olisivat lakkautuslistalla puhumattakaan monesta nyt suunnittelun asteella olevasta hankkeesta sijaitsi ne sitten kirkonkylässä, Klaukkalassa tai Rajamäellä.

Kaikilla malleilla olisi erilaisia, mutta merkittäviä kustannuksia lisääviä vaikutuksia.  Liittyminen yhteiseen joukkoliikennejärjestelmään (HSL) olisi usean miljoonan kustannus,  HSY:hyn (hoitaa vesi ja jäteasioita) liittyminen toisi jossain vaiheessa varmasti meille kuormitusta ja HSA, mikä hoitaisi vuokra-asuntotuotantoa tuskin kykenisi yhtä tehokkaaseen toimintaan kuin nykyinen hyvin johdettu Nuva. Verotukseen mallit vaikuttavat myös olennaisesti.

Paras ratkaisu kaiken kaikkiaan olisi hylätä nyt esillä olevat vaihtoehdot, säilyttää kunnallinen itsenäisyys ja se että maakuntaliittomme edelleenkin hoitaisi lain mukaan sille määrätyt kaikkia kuntia koskevat asiat kuten esimerkiksi maakuntakaavan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metropoli, nurmijärvi, palvelut, itsenäisyys, kuntaliitokset