Uusimmat kirjoitukset

Yhteystiedot

Petri Kalmi
Jokipalstatie 24
01840 Klaukkala
044 357 0808
pk@petrikalmi.fi



Kuntarakenneillan avauspuhe

Tiistai 9.4.2013 klo 22:04 - pk

Avaus kansalaisfoorumissa 8.4.2013

 

Tervetuloa Nurmijärven kuntalaisille suunnattuun kuntarakenneuudistusta käsittelevään kansalaisfoorumiin. Osoitan toivotukseni sekä täällä kunnantalolla paikalla oleville että tätä tilaisuutta netin kautta seuraaville. 

 

Vuonna 2011 Kataisen hallituksen alkuun laittama kuntarakenneuudistus on puhututtanut päätöksentekijöitä ja kuntalaisia ahkerasti.  Jo kyseisenä vuonna Keski-Uudenmaan kunnat kuntaministeri Virkkuselle toimittamassaan yhteisessä lausumassaan totesivat, että ne nykyiselläänkin täyttävät monelta osalta hallitusohjelmassa mainitun vahvan peruskunnan määritelmän. Alueen kunnat ovat suuria asukasmäärältään, lukeudumme taloudeltamme vahvimpien kuntien joukkoon Suomessa, työpaikkojemme määrät ovat hyvässä kasvussa, ns. hajarakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolelle on vähentynyt kunnissa  ja tutkimusten mukaan julkiset palvelut tuotetaan tehokkaimmin keskikokoisissa kunnissa.

 

Vuonna 2012 kuntarakenneselvityshenkilöille annetussa Nurmijärven kunnan vastauksessa mm edellisiin seikkoihin nojautuen todettiin kotikuntamme Nurmijärven täyttävän vahvan peruskunnan tunnusmerkit ja siksi sen itsenäisenä jatkaminen olisi luontevinta.  Vastauksessa lisäksi todettiin, että mahdollisuudet pienille osakuntaliitoksille pidetään auki, tällöin mainittiin mm Vihtijärvi.

 

Vaikka valtaosa Keski-Uudenmaan kunnista pitikin selvityshenkilöille annetuissa vastauksissa ensisijaisena vaihtoehtona itsenäisyytensä ja keskeisen päätöksentekovallan säilymistä kunnissa, tarjosi selvityshenkilöiden ehdotukset vaihtoehtoina joko massiivisia kuntaliitoksia tai ainakin niin vahvaa Metropolihallintoa, että se söisi oleelliselta osin kunnallisen itsemääräämisvallan.

 

Ymmärtääkseni vastavetona tähän Keski-Uudenmaan kuntajohtajat toivat pari viikkoa sitten esille oman näkemyksensä kuntarakenneselvitysalueista. Kuntajohtajat esittivät kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan kesken tehtävää selvitystä.  Täytyy tässä yhteydessä todeta, että kyseistä näkemystä ei oltu käsitelty meidän kunnallisten päätöksentekijöiden toimesta.  Meillä luottamushenkilöillä on nimittäin mahdollista yhteistä selvitysaluetta koskeva yhteinen neuvottelu ensimmäisen kerran vasta tämän viikon torstaina.

 

Kunnilta vaaditaan oma lausunto toukokuun 22 päivään mennessä. Nurmijärven osalta tämä lausunto päätetään lopullisesti edellisenä iltana pidettävässä kunnanvaltuuston kokouksessa.

 

Kuntarakenneuudistuksen rinnalla viedään Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä koskevaa SOTE-uudistusta.  Sitä koskevat poliittisen ohjauksen tahtotilatkin  ovat vielä muodostumassa, kuten kansalaiset ovat saaneet havaita mm johtavien ministerien kannanotoista.  Itse näkisin järkevänä nykymuotoisen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin jatkumista ja kuntien välisen yhteistyön kehittämistä kuntayhtymien kautta perusterveydenhoidossa ja sosiaalipalveluissa.

 

Meillä on tänään kansalaisfoorumissamme alustamassa asiantuntijoina kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara, joka kertoo kehyskunnista toimivan metropolin osana, selvitysmies Ralf Paqvalin, joka valottaa metropolihallinnon vaihtoehtoja sekä HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja Aki Linden, joka toimii sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen asiantuntijana.

 

Toivon, että tämäniltainen keskustelu on vilkasta ja että me luottamushenkilöt saamme evästyksiä kuntalaisten tahtotilasta koskien sekä kuntarakennetta että SOTE-uudistusta.

 

1 kommentti . Avainsanat: kunta, palvelut, sosiaali, terveys, metropoli, kuntaliitokset

Metropolialueen esiselvityksen vaihtoehdot huonoja

Sunnuntai 13.1.2013 klo 18:34 - pk

Perjantaina julkaistussa metropolialueen esiselvityksessä esitetyt vaihtoehdot vahvan ja elinvoimaisen kotikuntamme tulevaisuudelle ovat kaikki heikkoja.  Kuten pelkäsinkin kunnan vastauksista esiselvittäjien kysymyksiin oli otettu valikoidut osat ja tarve vahvan itsenäisyyden säilyttämiseen ei vaihtoehdoissa välity.

Esitettyjen kolmen vaihtoehdon vaikutukset kuntaamme lyhyesti.  

Vaihtoehto A esittää vähäisiä kuntarakennemuutoksia ja vahvaa metropolihallintoa.  Vahvaa metropolihallintoa johtaisi vaaleilla valittu metropolivaltuusto.  Mikäli esimerkkinä käyttää HOK-Elannon valtuustoa niin tietää että kyseisessä kokoonpanossa Nurmijärven rooli olisi lähes olematon. 

Vaikka tämä malli periaatteessa säilyttäisi kunnan itsenäisenä sisältyy ehdotukseen kuitenkin tarve käynnistää osakuntaliitosten selvitys kolmella alueella: Klaukkala Vantaan yhteyteen, Rajamäki Hyvinkään yhteyteen ja Vihtijärvi Nurmijärven yhteyteen.  Olisi mielenkiintoista nähdä Nurmijärvi, missä olisi jäljellä kirkonkylä ja sivukylät ml. Vihtijärvi - tuskin täyttyisi hallituksen asettama 20.000 asukkaan vaade tällä tavalla. Joka sekin vaade on ihan hölmö ja hatusta vedetty.

Vaihtoehto B tarjoaa kuntaliitosta Hyvinkään kanssa.  Kaksi samankokoista toimivaa peruskuntaa siis yhdistettäisiin.  Uuden kunnan painopiste tulisi automaattisesti olemaan suuremmassa taajamassa eli Hyvinkään keskustassa.  Pitää oikein etsimällä etsiä yhdistäviä tekijöitä mm kuntamme kasvukeskuksen Klaukkalan ja Hyvinkään kesken.  Jollei huomioon oteta satunnaista tarvetta käydä Hyvinkään sairaalassa, tuskin sinnepäin on mitään tarvetta ollut mennä.

Vaihtoehto C tarjoaa Keski-Uudenmaan suurkuntaa, mihin kuuluisivat Nurmijärven lisäksi Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen.  Jälleen kerran päätöksenteko karkaisi kauas kunnastamme ja kuntalaisiltamme.  Tätä suurkaupunkia johdettaisiin ehkä joista Järvenpäästä ja se tuskin huomioisi tarpeitamme.  Veikkaan että aika nopealla tahdilla mm Rajamäen lukio ja terveysasema olisivat lakkautuslistalla puhumattakaan monesta nyt suunnittelun asteella olevasta hankkeesta sijaitsi ne sitten kirkonkylässä, Klaukkalassa tai Rajamäellä.

Kaikilla malleilla olisi erilaisia, mutta merkittäviä kustannuksia lisääviä vaikutuksia.  Liittyminen yhteiseen joukkoliikennejärjestelmään (HSL) olisi usean miljoonan kustannus,  HSY:hyn (hoitaa vesi ja jäteasioita) liittyminen toisi jossain vaiheessa varmasti meille kuormitusta ja HSA, mikä hoitaisi vuokra-asuntotuotantoa tuskin kykenisi yhtä tehokkaaseen toimintaan kuin nykyinen hyvin johdettu Nuva. Verotukseen mallit vaikuttavat myös olennaisesti.

Paras ratkaisu kaiken kaikkiaan olisi hylätä nyt esillä olevat vaihtoehdot, säilyttää kunnallinen itsenäisyys ja se että maakuntaliittomme edelleenkin hoitaisi lain mukaan sille määrätyt kaikkia kuntia koskevat asiat kuten esimerkiksi maakuntakaavan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metropoli, nurmijärvi, palvelut, itsenäisyys, kuntaliitokset

Emme tarvitse kuntaliitoksia emmekä vahvaa metropolihallintoa

Perjantai 5.10.2012 klo 22:27 - pk

Lainaten vanhaa sanontaa "Suo siellä, vetelä täällä" tekisi mieli sanoa "Kuntaliitos siellä, metropolihallinto täällä".  Molemmat ovat yhtä vastenmielisiä ja hyödyttömiä kotikuntamme Nurmijärven kannalta.  Olemme vahva peruskunta.  Tarkoitushakuisesta Talouselämän jutusta huolimatta olemme myös tulevaisuudessa yksi Suomen vakaimmista kunnista.  Meillä on hyvä väestörakenne, kuntalaiset ovat varsin tyytyväisiä kuntamme palveluihin ja tulevaisuutemme näyttää valoisalta.  

Suurimmat uhkapilvet muodostuvat kokoomuksen Kataisen ja Virkkusen hellimästä kuntien pakonomaisesta liittämisestä.  Lähes kaikki kuntapuolen asiantuntijat ovat todenneet että kokoisemme kunta ei tulisi hyötymään liitoksista. Päinvastoin, veromme tulisivat lisääntymään, palvelut heikkenemään ja demokratia vähenemään.

Yhtä huono vaihtoehto on vahva metropolihallinto.  Sille ollaan viemässä meiltä kaikki kunnan elinvoimaisuuteen liittyvät päätökset ja jäljelle jätettäisiin vain näennäisdemokratiaa ilman todellisia päätösvaltuuksia.  Nimittäin se joka päättää rahasta päättää muustakin.  Sanoi hallituksen aivopesemät virkamiehet mitä tahansa.  Vai uskooko joku ihan tosissaan että puolentoista miljoonan asukkaan valitsema valtuusto, missä olisi hyvällä lykyllä 1-2 nurmijärveläistä tekisi nurmijärveläisempää politiikkaa kuin nykyinen valtuusto.

Nurmijärvelle hyödyllisintä olisi säilyttää nykyinen kuntarakenne nykyisin tehtävin.  Eduskunnan päällemme kaatamasta kustannusikeestä pääsisimme hieman eroon kun terveydenhoidon rahoitus siirtyisi kunnilta valtiolle.  Maakuntapohjalta organisoitu erikoissairaanhoito valtion rahoittamana olisi kaikkien etu.

1 kommentti . Avainsanat: kuntaliitos, hallitus, pakko, metropoli

Vuokra-asuntoja tarvitaan mutta kunkin kunnan omilla ehdoilla

Keskiviikko 19.9.2012 klo 21:24 - pk

Asuntoministeri Krista Kiuru (SDP) kutsui suureellisesti metropolialueen päättäjät ratkomaan alueen asuntotilannetta.  Tilaisuus oli pettymys. Sisältönä oli tilastovyörytys kalvoilla, jotka ainakin me päätöksentekijät olemme nähneet moneen kertaan.  Tilaisuudessa ei tullut yhtään uutta ajatusta. Ja tilaisuus loppui ministerin peiteltyyn uhkaukseen: mikäli kunnat tai markkinavoimat eivät saa asuntotuotantoa toimimaan, perustetaan valtio-omisteinen yhtiö yleishyödylliseen rakentamiseen. Krista taitaa olla sen verran nuori ettei muista että usko valtion kaikkivoipaisuuteen toimijana taisi romahtaa jo parikymmentä vuotta sitten, kun kyseisen keskittämisajattelumaailman kirkkain tähti Neuvostoliitto romahti.

Yksi suuri ajatusvirhe ministerillä ja monella muullakin on ARA-vuokratuotantovelvotteiden jakaminen asukasluvun suhteessa kunnille. Kuitenkin ministerin omatkin tilastot osoittavat että vuokra-asuntojen kysyntä on aivan eri luokkaa radanvarsitaajamissa kuin tällaisissa kumipyöräliikenteeseen tukeutuvissa kunnissa kuten esimerkiksi Nurmijärvi, Vihti ja Pornainen.

Kyllä asuntotuotanto toimisi markkinaehtoisestikin mikäli purettaisiin suuri osa siitä kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvästä byrokratiasta ja ohjeistosta, minkä virkamiehet ja lepsut poliitikot ovat rakentaneet kuluneina "hyvinä" vuosina.  Pelkästään rakentamisen määräykset lisäävät rakentamisen hintaa kymmeniä prosentteja.  Kaavoitus kaikkine kuulemis- ja valitusmenettelyineen vie aikaa tavattomasti ja määrittämällä liian yksityiskohtaiset kaavat tekee siitä kallista toteuttaa.

Tilaisuudessa tuli muutama mielenkiintoinen faktakin.  Helsinki aina moittii meitä kehyskuntia laiskasta rakentamistahdista. Itse asiassa tuhatta asukasta kohden Nurmijärvi hakkasi esimerkiksi viime vuonna Helsingin mennen tullen uusien asuntojen määrässä. Kyseisen tilaston perää muuten pitää naapurikaupunkimme Hyvinkää.

Keskimääräinen vuokrataso  PKS-seudulla on 15,09 e neliötä, muualla Suomessa 10,13 e, asuntojen hinta taas 3.341 e pääkaupunkiseudulla, muualla maassa 1.647 euroa.  Tästä tiedosta huolimatta nykyhallituksen tavoitteena on ahtaa metropolialueelle 13.000 asukasta lisää joka vuosi seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana.  Torppaamalla elämisen edellytyksiä muualla maassa tehdään nykyisin hyvin toimeentulevat maakuntien asukkaat velka- tai vuokravankeudessa eläviksi pääkaupunkiseudun torppareiksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vuokra, asunto, metropoli, nurmijärvi

Helsingin seudun liikennejärjestelmästä

Tiistai 24.5.2011 klo 20:55 - pk

Osallistuin tänään Helsingissä HLJ seminaariin alustajana ja paneelin osanottajana.  Seminaarissa käytiin lävitse juuri valmistuneen Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistumista ja eteenpäin vientiä.  Suunnitelmassa määriteltiin tärkeimmäksi lähiaikojen hankkeeksi ns KUHA-hankkeet, eli pienet kustannustehokkaat hankkeet, kuten esim kevyen liikenteen väylät, liityntäpysäköinnin, meluntorjunnan ja tavaraliikenteen palvelualueet.

Kärkihankkeiden listalla ovat myös mm Klaukkalan ja Hyrylän itäisen ohikulkuteiden toteuttaminen.  Suuri osa muista kärkihankkeista liittyi raideliikenteen kehittämiseen, joko maan alla tai päällä.

Tärkeätä oli myös huomioida kumipyöräliikenteen rooli.  On utopiaa olettaa että koko Uusimaa tulee jossain vaiheessa raideliikenteen piiriin.  Aiemmin mainittujen ohikulkuteiden lisäksi esim kehä kolmosta ja kehä ykköstä parannetaan.

Paneelikeskustelussa tuli esille varsin erilaiset kannat esim ruuhkamaksuista.  Vihreät ehdottomasti kannattivat, muilta ryhmiltä ei tukea niille löytynyt.  Uusia tapoja liikennehankkeiden rahoittamiseen tosin kaivataan.

Toiveitamme kärkihankkeiden pikaisesta toteutumisesta kävi kyllä suitsemassa liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen, joka totesi että tuskin sitä rahaa valtiolta löytyy tulevaisuudessa sen enempää kuin aiemminkaan.

Toivotaan kuitenkin omille hankkeillemme suotuisaa menestystä!

 

 

8 kommenttia . Avainsanat: helsinki, metropoli, liikenne, julkinen liikenne

Metropolialueen hallinnosta

Keskiviikko 12.1.2011 klo 10:21 - pk

suomalainen_metropolialue.jpgToissa iltana oli historialliseksi mainittu Helsingin seudun 14 kunnan ja kaupungin valtuustojen yhteinen kokous, missä esiteltiin erinäisiä viimeisen vuoden aikana laadittua seutuselvityksiä.  Seudulle, jota myös metropolialueeksi kutsutaan, ollaan suunnittelemassa omaa hallintoa.  Metropolialueen omaa hallintoa tuntuu tilaisuuden annin perusteella eniten ajavat Helsingin kokoomus pääasiallisena puhemiehenään paikallispoliitikko Jan Vapaavuori, joka toimii myös Kivihiemen ykköshallituksessa asuntoministerinä. 

Hajakannatusta kaksiportainen hallinto tuntui saavan myös muutamilta demareilta, vasemmistoliittolaisilta ja vihreiltä. Näidenkin puolueiden myönteisistä puheenvuoroista valtaosa tuli helsinkiläisiltä poliitikoilta. 

Itseäni suuresti ilahdutti se, että todella harva Helsingin ulkopuolinen taho uutta byrokratiakerrosta kannatti.  Koko hankkeessa on koko ajan sellainen tuntu, että Helsinki hakee muualta maksumiehiä vuosikymmenten aikana tekemiensä huonojen päätösten maksajiksi.  Päätösten, jotka ovat johtaneet mm. kaupungin eri alueiden sosiaaliseen eriarvoistumiseen (segregaatioon).Valtio ja elinkeinoelämä pumppaa Helsinkiin sen pääkaupunkiroolin johdosta vuosittain miljardeja euroja palkkojen ja palvelujen ostojen muodossa. Mutta mikään ei tunnu pääkaupungin ylipaisuneelle ja tehottomalle hallinnolle riittävän.

Eräs osallistuja totesi osuvasti, että jos yrityksellä on kriisi, ei sitä aleta hoitaa hallintoa lisäämällä.  Hallinnon paisuttamisen sijaan tulisi kehittää tuottavuutta, keskittyä perustoimintoihin ja karsia rönsyjä.

Tehdyissä selvityksissä tuntui yksittäinen kansalainen unohtuneen tyystin.  Demokratiatyöryhmän vetäjä totesi kornisti, ettei lähidemokratiaa käsitelty työryhmässä olleenkaan, koska se ei  kuulunut toimeksiantoon.  Ei tietenkään kuulunut, koska tässä helsinkiläisten masinoimassa yhditämishankkeessa juuri se osa-alue tulisi hoidetuksi kaikkein heikoimmin. Ei helsinkiläisiä hallintobyrokraatteja kiinnosta yksittäisen uusmaalainen kuntalaisen näkemys. Päätöksethän tehdään mielellään pienessä piirissä mahdollisimman kaukana kansalaisista.

Metropolin ja koko Uudenmaan kehityksen kannalta oleellista olisi lisätä kuntien vapaamuotoista yhteistyötä, verkostoitumista ja vahvistaa maakuntaliiton roolia!

PS Oheinen kuva on suomalaiselta metropolialueelta Helsingin seudulta

5 kommenttia . Avainsanat: helsingin seutu, uusimaa, metropoli, lähidemokratia

Kasvavaa Kuumaa tarvitaan

Keskiviikko 15.12.2010 klo 13:44 - pk

kuumak.jpgKeski-Uudenmaan kuuden kunnan ja kaupungin Kuuma-yhteenliittymää on vuonna 2010 johdettu Nurmijärveltä ja nyt vuoden päättyessä on aika pohtia Kuuman toimivuutta. Keskeistä kuluneena vuonna on ollut toiminnan reivaaminen uuteen suuntaan. Kuumassa päätettiin nimittäin vuonna 2009 suunnan muutoksesta, missä toiminnan strategista painopistettä siirrettiin kuntien välisestä palveluyhteistyöstä yhteiseksi edunvalvonnaksi.  Edunvalvonnassa keskeiset foorumit ovat 14 kunnan ja kaupungin muodostama Helsingin Seudun Yhteistyökokous ja muut elimet, joissa alueellista edustusta tarvitaan. 

Edunvalvonnan tarve on korostunut nopeasti, koska aluettamme koskeva  metropolitiikka on nousemassa yhdeksi tulevan hallitusohjelman keskeiseksi kohdaksi.  Alueen yhteistyötä ollaan ohjaamassa mahdolllisesti lainsäädännön keinoin. Metropolipolitiikassa on tähän asti tahtipuikkoa heiluttanut Helsinki, jonka ylimielinen tapa viedä koko alueen kehitystä omien tarpeidensa mukaan on uhkana etenkin meille kehyskuntalaisille.  Vuosikymmenten mittaan Helsingissä on tehty tukku huonoja päätöksiä, jotka ovat johtaneet asuntojen hillittömään hintatasoon, kaupunginosien väliseen sosiaaliseen eriarvoistumiseen ja Suomen mittakaavassa pöhöttyneeseen ja kalliiseen hallintobyrokratiaan. Nyt alueellisen yhteisen hyvän nimissä ollaan muita alueen kuntia ja kaupunkeja pakottamassa näiden ongelmien ratkaisemiseen.  Yksittäisinä kuntina meidän on vaikea neuvotella tässä tilanteessa - sen sijaan joukkovoimalla tuloksiin on mahdollisuus päästä.

Kuuma-yhteistyön joukkovoimaa kasvattaa neljän muun kehyskunnan liittyminen siihen. Nurmijärven vetovastuun aikana Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää ja Sipoo ovat tehneet päätöksen liittyä Kuuma-toimintaan.  Nyt muodostuva uusi KUUMA  yli 300.000 asukkaallaan vastaa kooltaan hyvinkin Suomen toiseksi suurinta kaupunkia.  Vaikka matka Kirkkonummelta Sipooseen onkin pitkä niin alueellisesti kunnilla on paljon yhteisiä etuja valvottavanaan.  Kehyskuntien väljän ja luonnonläheisen asumisen puolustaminen nähdään yhteisenä asiana.

Kuuman alkuperäinen keskeinen tavoite oli kuntien rajat ylittävä palveluyhteistyö. Vaikka erilaisia kuntienvälisiä hankkeita onkin, ei niistä yksikään ole kaikkia kuutta kuntaa koskeva.  Nurmijärvi on mukana muutamissa hankkeissa.  Isäntäkuntana toimimme hankintapalvelukeskuksessa, joka kilpailuttaa eri tuote- ja palveluntoimittajia kolmen kunnan puolesta varsin tehokkaasti.  Seudullinen talouspalvelukeskuskin on päässyt lastentaudeistaan.  Vielä vuosi sitten ongelmana olivat heikko laskutus ja perintä.  Nyt Hyvinkään ja Vihdin tullessa mukaan Kuuman toimintaan on palveluyhteistyössä etenkin Nurmijärven kohdalla uusia mahdollisuuksia. Olemme toimineet tähänkin asti läheisessä yhteistyössä mm sosiaali- ja terveyssektoreilla. Nyt käytännön yhteistyötä voidaan edelleen tiivistää esimerkiksi sivistyspuolelle.  Kuntien välinen yhteistyö kuntien rajojen läheisyydessä toimivissa kouluissa olisi asukkaiden etu.

Vuosien mittaan on keskusteltu Kuuman sisällä myös pidemmälle menevästä yhteistyöstä.  Erityisesti tiheästi rakennetut Kerava ja Järvenpää ovat vuoroin himoinneet vanhan emäpitäjänsä Tuusulan alueita, väliin suunnitelleet kaikkien kolmen kunnan yhdistämistä.  Hankkeet ovat kuitenkin kariutuneet kerta toisensa perään.  Nurmijärveä tällaiset kosinnat eivät ole koskeneet.  Yhtenä syynä hankkeiden heikkoon menestymiseen on varmaan ollut se tosiasia, että nykyiset kunnat ovat varsin optimaalisen kokoisia monessa mielessä.  Teoreetikot ovat todenneet, että kunnat, joissa on 25.000-40.000 asukasta ovat monessa mielessä ihanteellisia.  Kooltaan ne ovat riittäviä kunnallisten peruspalveluiden tuottamiseen ja toisaalta ne ovat kuntalaisten demokratian kannalta vielä tarpeeksi pieniä.  Ajatus siitä, että jokaisella kuntalaisella on ainakin teoriassa suora kontakti kunnan asioista päättäviin valtuutettuihin, on realistinen.  Toisin on tilanne suurissa kaupungeissa, joista muun muassa Helsingissä on isoja alueita ilman valtuustoedustusta, esimerkkinä paljon keskusteluissa esiintynyt Vuosaari.

Puheenjohtajuuden siirtyessä vuoden vaihteessa Tuusulaan, näen vahvistuneen Kuuman olevan entistäkin tärkeämmän meille kehyskuntien asukkaille.  Meillä on vaikutusvaltaa, jos sitä halutaan käyttää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuuma, nurmijärvi, kuntayhteistyö, metropoli, palvelut

Eduskuntavaaliehdokkuus vahvistettiin

Sunnuntai 21.11.2010 klo 14:11 - pk

Keskustan Uudenmaan piirikokous vahvisti 20.11. uusimaa.jpgeduskuntaehdokkuuteni.  Kampanjani pääteemoja ovat yrittäjyyden ja työnteon edellytysten parantaminen ja Helsingin ulkopuolisen Uudenmaan asukkaiden etujen puolustamisen.  Vain työnteolla ja yrittäjyydellä voimme luoda jakavaraa, jolla kannustamme lapsiperheitä ja turvaamme vanhusväestön tulevaisuuden.

Metropolipolitiikka ollaan suunnittelemassa liian Helsinki-keskeisesti.  Muuta Uuttamaata uhkaa jatkuva kurjistaminen, kun se resursseja riistetään Helsingin pohjattomaan menokitaan. Palvelut pystytään tuottamaan paljon tehokkaammin pienemmissä 20.000-40.000 asukkaan kuntayksiköissä kuin yli puolen miljoonan asukkaan Helsingissä.  Siellä byrokratia maksaa eikä kuntalaisdemokratiasta voida puhua, kun edes kaikista kaupunginosista ei ole edustusta valtuustossa asti.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskunta, kansanedustaja, uusimaa, metropoli