Uusimmat kirjoitukset

Yhteystiedot

Petri Kalmi
Jokipalstatie 24
01840 Klaukkala
044 357 0808
pk@petrikalmi.fi



Kuntien yhdistymisselvitys käyntiin

Maanantai 22.7.2013 klo 12:03 - pk

Kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan ja kaupungin yhdistymisselvitys on käynnistynyt pikkuhiljaa.  Käynnistymisselvitystä ohjaa ohjausryhmä, minkä varapuheenjohtajana toimin. 

Heinäkuun alussa voimaan tullut kuntarakennelaki lykkää yhdistymisselvityksen aikataulua siten, että uuden aikataulun mukaisesti selvitys olisi valmis syyskuussa 2014, minkä jälkeen kunnat tekevät omat päätöksensä liittymisistä.

Nurmijärven osalta kahdeksan kunnan yhdistyminen ei näytä erityisen realistiselta.  Poliittiset ryhmät ovat pääosin nykymuotoisen Nurmijärven säilyttämisen kannalla eikä edes Kataisen sateenkaarihallitusta edustavat puolueetkaan ole yhdistämisistä innostuneita.

Kahdeksan kunnan yhteenliittymää heikentäviä tekijöitä ovat alueen asiointisuuntien erilaisuus, selkeän keskuksen puuttuminen sekä se tekijä, että yleensä kuntaliitosten yhteydessä veroäyrit nousevat ja palvelut heikkenevät.  

Itse ihmettelenkin kuntien lahtaamisen pääarkkitehdin kuntaministeri Henna Virkkusen yhdistymisinnon pääperustelua, mikä on kustannussäästöt. Mikään esimerkki kun ei tue moista näkemystä.  

Itse selvitystyötä valmistelevat kunnanjohtajat ja heidän johdollaan kunkin kunnan sektorivastaavat.

Joku varmaan ihmettelee, että miksi tätä selvitetään kun lähes kaikki ovat itsenäisyyden kannalla. Syynä on tietenkin Kataisen hallituksen läpirunnoma laki, minkä perusteella selvitys on pakko.  

Ja taas palaa kuntalaisten ja veronmaksajien rahoja...

1 kommentti . Avainsanat: kunta, nurmijärvi, keski-uusimaa

Valtuustokauden avauspuhe

Sunnuntai 10.2.2013 klo 18:40 - pk

Puhe kunnanvaltuuston kokouksessa 30.1.2013                                Petri Kalmi

nj_vaakuna.jpg

Arvoisat valtuutetut, asioihin paneutuvat viranhaltijat, aina valppaat tiedotusvälineiden edustajat ja asioista kiinnostunut lehteriyleisö

Haluan esittää valitun puheenjohtajiston puolesta kiitokset valtuustolle saamastamme tuesta.  Pyrimme olemaan luottamuksenne arvoisia. Samalla haluan esittää kiitokset Aulikille, joka arvovaltaisesti veti kokouksen alkuhetket. On ilo työskennellä kanssasi.

Alkava valtuustokausi poikkeaa varmasti monessa edellisestä kaudesta, mutta on niissä yhteneviäkin piirteitä. Neljä vuotta sitten oli käsillä vuoden 2009 notkahdus taloudessa eikä nytkään lähitulevaisuus vaikuta aivan valoisalta.  Viime vuoden tuloksemme alkaa pikkuhiljaa muotoutua ja ennakkotietojen mukaan se vastoin ennakko-odotuksia tuntuukin kääntyneen alijäämäiseksi.  Asiaan vaikuttaneiden kertaluonteisten erien ohella taustalla näkyi verotulojen ennustet

tua vähäisempi kertyminen.  Vaikka kuntamme onkin aivan eturiviä työttömyyden alhaisuudessa niin talouselämän suhdanteet vaikuttavat myös meihin.  On pelkona, että meilläkin tulevat näkymään lomautukset ja irtisanomiset niin tilastoissa kuin arkipäivässäkin.  Ne vaikuttavat meihin toisaalta vähenevinä verotuloina ja toisaalta kasvaneina kuluina pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa.

Taloudenpidossa vaaditaan vyönkiristystä ja pelkään pahoin, että monet joutuvat joustamaan vaalikampanjoiden aikana antamista lupauksistaan. Taloudellisten resurssien käytössä vaaditaan luovuutta ja henkilökohtaisesti odotan mm palvelusetelikäytännön yleistymistä myös Nurmijärven kunnan keinovalikoimassa.


Äsken mainittujen huolestuttavien asiakokonaisuuksien rinnalla on kuitenkin tapahtumassa paljon myönteistäkin.  Kuntamme asukasluku kasvaa tasaista vauhtia, uusia asunto- ja yritysalueita syntyy, kuntamme palveluvalikoima täydentyy vauhdilla niin kunnallisella kuin yksityiselläkin puolella, kyläsuunnitelmia laaditaan ja yksittäiset kuntalaiset niittävät mainetta eri elämän osa-alueilla.  Meillä on kaiken kaikkiaan hyvämaineinen vahva peruskunta ja tehkäämme kaikki, niin valtuutetut kuin virkamiehetkin, ahkerasti työtä tehdäksemme siitä entistä vahvemman.Jo muutaman vuoden huolenaiheenamme on ollut kuntarakenneuudistus, mikä Nurmijärven kohdalla on kiteytynyt malleihin, missä joko kuntamme itsenäisyys on ollut vaarassa kuntaliitosten kautta tai missä niin kutsuttuun metropolihallintoon oltaisiin viemässä suurta osaa kunnallisesta päätösvallasta. Siis siitä päätösvallasta, millä me olemme onnistuneet nostamaan Nurmijärven kuntien kärkikaartiin. Valtuustomme on ollut tähän asti yksituumainen itsenäisyytemme puolustamisessa ja toivon, että yksituumaisuus säilyisi myös lähitulevaisuudessa kun käsitellään meille annettuja lausuntopyyntöjä.  Kuntarakenneuudistuksen rinnalla kulkee sosiaali- ja terveyspalveluiden organisointia koskeva sote-uudistus. Sitäkin koskevia päätöksiä tullaan lähiaikoina tekemään.

Odotan kaikilta vahvaa sitoutumista tehtävien hoidossa ja samoin toivotan kaikille menestyksellistä valtuustokautta. Kiitos

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunta, nurmijärvi, talous

Metropolialueen esiselvityksen vaihtoehdot huonoja

Sunnuntai 13.1.2013 klo 18:34 - pk

Perjantaina julkaistussa metropolialueen esiselvityksessä esitetyt vaihtoehdot vahvan ja elinvoimaisen kotikuntamme tulevaisuudelle ovat kaikki heikkoja.  Kuten pelkäsinkin kunnan vastauksista esiselvittäjien kysymyksiin oli otettu valikoidut osat ja tarve vahvan itsenäisyyden säilyttämiseen ei vaihtoehdoissa välity.

Esitettyjen kolmen vaihtoehdon vaikutukset kuntaamme lyhyesti.  

Vaihtoehto A esittää vähäisiä kuntarakennemuutoksia ja vahvaa metropolihallintoa.  Vahvaa metropolihallintoa johtaisi vaaleilla valittu metropolivaltuusto.  Mikäli esimerkkinä käyttää HOK-Elannon valtuustoa niin tietää että kyseisessä kokoonpanossa Nurmijärven rooli olisi lähes olematon. 

Vaikka tämä malli periaatteessa säilyttäisi kunnan itsenäisenä sisältyy ehdotukseen kuitenkin tarve käynnistää osakuntaliitosten selvitys kolmella alueella: Klaukkala Vantaan yhteyteen, Rajamäki Hyvinkään yhteyteen ja Vihtijärvi Nurmijärven yhteyteen.  Olisi mielenkiintoista nähdä Nurmijärvi, missä olisi jäljellä kirkonkylä ja sivukylät ml. Vihtijärvi - tuskin täyttyisi hallituksen asettama 20.000 asukkaan vaade tällä tavalla. Joka sekin vaade on ihan hölmö ja hatusta vedetty.

Vaihtoehto B tarjoaa kuntaliitosta Hyvinkään kanssa.  Kaksi samankokoista toimivaa peruskuntaa siis yhdistettäisiin.  Uuden kunnan painopiste tulisi automaattisesti olemaan suuremmassa taajamassa eli Hyvinkään keskustassa.  Pitää oikein etsimällä etsiä yhdistäviä tekijöitä mm kuntamme kasvukeskuksen Klaukkalan ja Hyvinkään kesken.  Jollei huomioon oteta satunnaista tarvetta käydä Hyvinkään sairaalassa, tuskin sinnepäin on mitään tarvetta ollut mennä.

Vaihtoehto C tarjoaa Keski-Uudenmaan suurkuntaa, mihin kuuluisivat Nurmijärven lisäksi Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen.  Jälleen kerran päätöksenteko karkaisi kauas kunnastamme ja kuntalaisiltamme.  Tätä suurkaupunkia johdettaisiin ehkä joista Järvenpäästä ja se tuskin huomioisi tarpeitamme.  Veikkaan että aika nopealla tahdilla mm Rajamäen lukio ja terveysasema olisivat lakkautuslistalla puhumattakaan monesta nyt suunnittelun asteella olevasta hankkeesta sijaitsi ne sitten kirkonkylässä, Klaukkalassa tai Rajamäellä.

Kaikilla malleilla olisi erilaisia, mutta merkittäviä kustannuksia lisääviä vaikutuksia.  Liittyminen yhteiseen joukkoliikennejärjestelmään (HSL) olisi usean miljoonan kustannus,  HSY:hyn (hoitaa vesi ja jäteasioita) liittyminen toisi jossain vaiheessa varmasti meille kuormitusta ja HSA, mikä hoitaisi vuokra-asuntotuotantoa tuskin kykenisi yhtä tehokkaaseen toimintaan kuin nykyinen hyvin johdettu Nuva. Verotukseen mallit vaikuttavat myös olennaisesti.

Paras ratkaisu kaiken kaikkiaan olisi hylätä nyt esillä olevat vaihtoehdot, säilyttää kunnallinen itsenäisyys ja se että maakuntaliittomme edelleenkin hoitaisi lain mukaan sille määrätyt kaikkia kuntia koskevat asiat kuten esimerkiksi maakuntakaavan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metropoli, nurmijärvi, palvelut, itsenäisyys, kuntaliitokset

Summary 2012

Maanantai 31.12.2012 klo 16:57 - pk

Summary 2012

Vuoden vaihtuessa on perinteisesti ollut tapana muistella kulunutta vuotta. Minulle mennyt vuosi on ollut voittopuoleisesti myönteinen.

Vuoden ehdoton kohokohta oli itsenäisyyspäivänä saatu ylennys majuriksi, asia josta olen ylpeä ja iloinen.

Kotirintamalla kaikki hyvin. Kodin lähes vuoden kestänyt täysremppa valmistui kesäksi, vielä kun saisi taulut seinille niin kaikki olisi mallillaan.

Willy aloitti koulunsa Harjulassa, koulussa mitä olin itse aikaansaamassa vuosia sitten.  On ilo nähdä miten työlleen omistautunutta henkilökuntaa kouluissamme onkaan.

Mökillä päärakennus sai uuden peltikaton ja Kaartjärvestä löytyi kohta mistä nousee yli puolenkilon ahvenia alvariinsa.

Autokanta uudistui, kuuden Fordin jälkeen siirryin bemariin, millä pääsee mökille vaikka teitä ei olisi aurattukaan.  Tosin kesähelteillä mikään ei voita avokattoista ruotsalaista.

Hölkkäkilometrejä tuli karvan alle tuhat sisältäen niin puolimaraton Hesassa, eurojen keruun yleisurheilulle Kunniakierroksella kuin maratonhiihdon Tsekeissä. Golfissa kertyi ennätykselliset yli 65 kierrosta.  Tasoitus tosin ei laskenut mutta vuosi sisälsi kohokohtana Hole In Onen Pattayalla helmikuussa.

Vuosi aloitettiin jämäköillä päätöksillä painonpudotuksesta ja kunnonkohotuksesta.  Teen saman päätöksen myös nyt, tosin muutaman kilon painavampana.

Matkailtua tuli parissakymmenessä maassa, uusina ihastuttava Kroatia ja mielenkiintoinen Vietnam.  Perinteinen sotahistoriamatka suuntautui Vienan Karjalaan. Kotimaan kohteista jäi erityisesti mieleen Olostunturi, Rovaniemi ja Lapinlahti.

Työrintamalla entisten konsultointikuvioiden lisäksi innostavaa oli uusi hallitusjäsenyys rakennusyritys Parmacossa.

Politiikkasektorilla talvella yritettiin ajaa Patea pressaksi, muistoksi jäi legendaarinen Paavo & Vuokko –muki.  Syksyn kunnallisvaaleissa äänimäärä kasvoi kuudetta kertaa peräkkäin, tällä kertaa 363 kuntalaista osoitti luottamuksensa minulle, mistä olen nöyrän kiitollinen.  Parhaillaan käytävät luottamushenkilöneuvottelut sitten näyttävät kuinka paljon ahkeraa vaalityötä ja suurta äänimäärää arvostetaan.

Kuntapuolella päätöksenteko oli edellisvuotisia harmonisempaa – uhka kunnallisen päätöksentekovallan kaventumisesta varmaan yhdisti.  Kuumassa hiottiin kannanottoja ja uusia sääntöjä, maakuntaliitossa puolustettiin yritysalueita ja kauppapaikkoja sekä HUSsissa ihmeteltiin vastuuministereiden himoa hajottaa toimiva järjestelmä.

EU:n Alueiden Komitea vei kokouksissaan Brysselin lisäksi Lissaboniin ja Rovaniemelle.  Tulevan toimintajakson talouskehyksiä hiottiin monessa yhteydessä varsinaisen päätöksenteon kuitenkin jäädessä vielä tulevaisuuteen.

Vuoden mittaan sain paljon uusia upeita tuttuja.  Vanhojen tuttujen ja ystävien kanssa he vaikuttivat siihen että vuodesta tuli loistava.  Kiitän kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivotan menestystä vuonna 2013!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nurmijärvi, vuosi 2012, vaalit, kuntoilu

Liikuntainvestointeja Klaukkalaan

Perjantai 19.10.2012 klo 22:44 - pk

Viime maanantaina pidetyssä Isoniityn ysiluokkalaisten paneelissa tuli kysymys Klaukkalan liikuntainvestoinneista, joten ajattelin tässä hieman tilittää niistä.

Klaukkalan harjoitusjäähallista tehtiin päätös viime vuoden valtuustossa. Se tullaan rakentamaan nykyisen jäähallin viereen.  Jääurheilua harrastamattomat ihmettelevät sen tarvetta, mutta tosi on että Klaukkalassa on niin paljon jääkiekkoilijoita, taitoluistelijoita, ringetenpelaajia, että nykyiseen halliin eivät kaikki vain mahdu.

Klaukkalan monitoimitalo, mihin tulisi sijoittumaan tilat sekä liikunnalle että kulttuurille (musiikki- ja tanssiopistot) hyväksyttiin viime viikon kunnanhallituksessa kiirehdittäväksi. Tila myös ratkaisisi nuorisotoimen tarpeita. Marraskuun puolen välin budjettivaltuustossa tullaan sitten katsomaan säilyykö hallituksen päätöksessä ollut yksituumaisuus.  Demarit ovat kuulemma jo keräämässä joukkoja lykätäkseen päätöstä.

Monitoimitalokaan ei vielä ratkaise salibandyn tarpeita.  Säbähallia on suunniteltu Arkadian lukion yhteyteen rakennettavaan liikuntasaliin.  Arkadialla olisi siihen millin verran rahaakin mutta kunnalta tarvittaisiin paljon lisää ja päätöksiä.

NJS:lle myönnettiin elokuun valtuustossa takaus jalkapallokuplahallin rakentamiseen.  Viime päivien uutisia en tiedä, että onko halli menossa eteenpäin jo tänä syksynä, kuten aikomus oli. Toivottavasti on jotta yksi Uudenmaan suurimmista jalkapalloseuroista voisi tarjota yhä useammalle kuntalaisille harrastusmahdollisuuden.

Klaukkalan uimahalli on ikuisuusasia.  Me Klaukkalaiset olemme sitä ajaneet jo parikymmentä vuotta. Aina kriittisellä hetkellä kuitenkin yhtynyt Rajamäki-Kirkonkylä -rintama on pystynyt tunkemaan Rajamäen uimahallin laajennuksen sen edelle.  Näin kävi viime syksynäkin kun kaikkien yllätykseksi Klaukkalan Kokoomuksen johtohenkilöt menivät Rajamäen Kilpauintikeskuksen rahoituksen taakse.  

Klaukkalan urheilualueen huoltorakennuksen remontti on siirtynyt valtuustossa vuodesta toiseen koska aina on alueelle ollut tulossa jotain isoa, jolla paikattaisiin remonttitarve. Katsotaan käykö taas kerran niin kun monitoimitaloa aletaan pykäämään samalla alueelle.

Tässä jotain aluksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikunta, nuoret, klaukkala, investointi, nurmijärvi

Klaukkalan monitoimitalo myötätuulessa

Sunnuntai 14.10.2012 klo 9:16 - pk

Klaukkalaan suunniteltu monitoimitalo on nyt myötätuulessa.  Hanke mihin tulisi sijoittumaan tiloja liikunnalle ja kulttuurille hyväksyttiin kunnanhallituksessa seuraavin merkinnöin:

Päätettiin muuttaa nimi Nurmijärven monitoimitaloksi. Aikaistettiin hanketta siten, että vuodelle 2013 varataan 450 000 euroa, 4 600 000 euroa vuodelle 2014, 6 950 000 euroa vuodelle 2015 ja 0 euroa vuosille 2016 - 2017.

Hanke siis olisi valmis jo vuonna 2015!  Sen verran kyläpolitiikka pääsi mukaan että nimi muuttui Klaukkalan sijaan Nurmijärven monitoimitaloksi. Mutta ei nimi miestä/naista pahenna. Tärkeintä on tietenkin että hanke lähtee yksimielisesti eteenpäin kunnanvaltuuston kokoukseen marraskuun puoliväliin.

Tämäkään hanke ei tietenkään poista vielä kaikkia tarpeita mutta on kuitenkin eteenpäin menoa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: klaukkala, nurmijärvi, monitoimitalo, liikunta, kulttuuri

Vuokra-asuntoja tarvitaan mutta kunkin kunnan omilla ehdoilla

Keskiviikko 19.9.2012 klo 21:24 - pk

Asuntoministeri Krista Kiuru (SDP) kutsui suureellisesti metropolialueen päättäjät ratkomaan alueen asuntotilannetta.  Tilaisuus oli pettymys. Sisältönä oli tilastovyörytys kalvoilla, jotka ainakin me päätöksentekijät olemme nähneet moneen kertaan.  Tilaisuudessa ei tullut yhtään uutta ajatusta. Ja tilaisuus loppui ministerin peiteltyyn uhkaukseen: mikäli kunnat tai markkinavoimat eivät saa asuntotuotantoa toimimaan, perustetaan valtio-omisteinen yhtiö yleishyödylliseen rakentamiseen. Krista taitaa olla sen verran nuori ettei muista että usko valtion kaikkivoipaisuuteen toimijana taisi romahtaa jo parikymmentä vuotta sitten, kun kyseisen keskittämisajattelumaailman kirkkain tähti Neuvostoliitto romahti.

Yksi suuri ajatusvirhe ministerillä ja monella muullakin on ARA-vuokratuotantovelvotteiden jakaminen asukasluvun suhteessa kunnille. Kuitenkin ministerin omatkin tilastot osoittavat että vuokra-asuntojen kysyntä on aivan eri luokkaa radanvarsitaajamissa kuin tällaisissa kumipyöräliikenteeseen tukeutuvissa kunnissa kuten esimerkiksi Nurmijärvi, Vihti ja Pornainen.

Kyllä asuntotuotanto toimisi markkinaehtoisestikin mikäli purettaisiin suuri osa siitä kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvästä byrokratiasta ja ohjeistosta, minkä virkamiehet ja lepsut poliitikot ovat rakentaneet kuluneina "hyvinä" vuosina.  Pelkästään rakentamisen määräykset lisäävät rakentamisen hintaa kymmeniä prosentteja.  Kaavoitus kaikkine kuulemis- ja valitusmenettelyineen vie aikaa tavattomasti ja määrittämällä liian yksityiskohtaiset kaavat tekee siitä kallista toteuttaa.

Tilaisuudessa tuli muutama mielenkiintoinen faktakin.  Helsinki aina moittii meitä kehyskuntia laiskasta rakentamistahdista. Itse asiassa tuhatta asukasta kohden Nurmijärvi hakkasi esimerkiksi viime vuonna Helsingin mennen tullen uusien asuntojen määrässä. Kyseisen tilaston perää muuten pitää naapurikaupunkimme Hyvinkää.

Keskimääräinen vuokrataso  PKS-seudulla on 15,09 e neliötä, muualla Suomessa 10,13 e, asuntojen hinta taas 3.341 e pääkaupunkiseudulla, muualla maassa 1.647 euroa.  Tästä tiedosta huolimatta nykyhallituksen tavoitteena on ahtaa metropolialueelle 13.000 asukasta lisää joka vuosi seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana.  Torppaamalla elämisen edellytyksiä muualla maassa tehdään nykyisin hyvin toimeentulevat maakuntien asukkaat velka- tai vuokravankeudessa eläviksi pääkaupunkiseudun torppareiksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vuokra, asunto, metropoli, nurmijärvi

Ei kuntaliitokselle

Keskiviikko 27.6.2012 klo 10:34 - pk

Oheinen kolumni on julkaistu mm Keski-Uusimaassa, Nurmijärven Uutisissa ja Nurmijärven Vartissa talvella 2012

Jyrkkä ei kuntaliitokselle - perustellusti

 

Kuntaministerin Virkkusen johdolla tehty kuntarakenneuudistus tarjoaa Nurmijärvelle liittymistä Keski-Uudenmaan kuntiin Keravaan, Järvenpäähän ja Tuusulaan. Vaihtoehtona meille tarjotaan nöyryyttävää mallia, jossa hyvin hoidettu kuntamme pilkottaisiin. Liitosesityksiä pystyy vastustamaan perustellusti.

 

Kunnan perustehtävänä on turvata kuntalaisten peruspalvelut. Tutkimuksissa on osoitettu että kunnissa, joissa on 30.000-50.000 asukasta nämä palvelut pystytään tuottamaan optimaalisimmin. Suuruuden ekonomian hyödyt eivät toimi kuntapalveluiden tuottamisessa, koska niiden vaatimat henkilöresurssit on mitoitettu lainsäädännössä. Tilastojen mukaan palvelutuotantomme on selvästi suuria kaupunkeja tehokkaampaa ja kuntalaistemme tyytyväisyys palveluihin on hyvällä tasolla.

 

Kuntamme taloudellinen tilanne on hyvällä tasolla huolimatta siitä, että Nurmijärvi on kasvanut voimakkaasti ja joutunut investoimaan runsaasti. Viime vuoden tuloskin näyttää selvästi
ylijäämäiseltä. Virkkusen työryhmän omassakin arviossa todetaan että ”kokonaistaloudellisesti arvioituna Nurmijärven taloudellinen asema olisi koko maassa kymmenen parhaan joukossa vuonna 2024”!

 

Nurmijärven sijainti erillään kolmikosta Kerava-Järvenpää-Tuusula ei puolla liitosta. Työn perässä itään pendelöijiä on vain muutama sata 40.000 asukkaan kunnassa. Ja muutenkin nurmijärveläiset ani harvoin tarvitsevat kyseisten kuntien palveluja. Liikkuminen itään on hankalaa vähäisen tiestön, etäisyyksien ja olemattoman joukkoliikenteen johdosta.

 

Kuntarakenneuudistusta on perusteltu toisaalta väestön ikääntymiseltä ja toisaalta pyrkimyksenä
työssäkäyntialueiden mukaisiin peruskuntiin. Mahdollisen kuntaliitoksen myötä ei yksikään
nurmijärveläinen nuorenisi, sen sijaan meidän tulisi edelleenkin hoitaa ikääntyvän väestön tarpeet. Työssä käydään paljon kunnan rajojen ulkopuolella, mutta ehdoton valtaosa
kuntalaisista toimii päivittäin kunnan rajojen sisäpuolella.

 

Kunta ei ole vain kunnallistaloudellinen yksikkö. Perustuslaissa todetaan: "Suomi jakautuu kuntiin,
joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon”. Suomessa hallintojärjestelmät
perustuvat edustukselliseen demokratiaan. Kuntapuolella, jossa tehdään lähipalveluja koskevia päätöksiä, päätöksentekijöiden ja kuntalaisten suhteiden tulisi olla läheiset. Meidän kokoisessa kunnassa päättäjät tunnetaan henkilökohtaisesti ja joka kylältä on edustus päätöksentekoelimissä.

 

Nurmijärven pitäjäjuuret ovat vuosisataisten mittaiset. Meillä on vahvat kulttuuriset ja sosiaaliset perusteet asua ja toimia juuri Nurmijärvellä. Olemme hoitaneet kuntaamme omin voimin tehden siitä yhden maamme tavoitelluimmista ja arvostetuimmista kunnista. Säilyttäkäämme se.

 

Petri Kalmi, Nurmijärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Keskusta

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunta, nurmijärvi, itsenäisyys, palvelut

Kasvavaa Kuumaa tarvitaan

Keskiviikko 15.12.2010 klo 13:44 - pk

kuumak.jpgKeski-Uudenmaan kuuden kunnan ja kaupungin Kuuma-yhteenliittymää on vuonna 2010 johdettu Nurmijärveltä ja nyt vuoden päättyessä on aika pohtia Kuuman toimivuutta. Keskeistä kuluneena vuonna on ollut toiminnan reivaaminen uuteen suuntaan. Kuumassa päätettiin nimittäin vuonna 2009 suunnan muutoksesta, missä toiminnan strategista painopistettä siirrettiin kuntien välisestä palveluyhteistyöstä yhteiseksi edunvalvonnaksi.  Edunvalvonnassa keskeiset foorumit ovat 14 kunnan ja kaupungin muodostama Helsingin Seudun Yhteistyökokous ja muut elimet, joissa alueellista edustusta tarvitaan. 

Edunvalvonnan tarve on korostunut nopeasti, koska aluettamme koskeva  metropolitiikka on nousemassa yhdeksi tulevan hallitusohjelman keskeiseksi kohdaksi.  Alueen yhteistyötä ollaan ohjaamassa mahdolllisesti lainsäädännön keinoin. Metropolipolitiikassa on tähän asti tahtipuikkoa heiluttanut Helsinki, jonka ylimielinen tapa viedä koko alueen kehitystä omien tarpeidensa mukaan on uhkana etenkin meille kehyskuntalaisille.  Vuosikymmenten mittaan Helsingissä on tehty tukku huonoja päätöksiä, jotka ovat johtaneet asuntojen hillittömään hintatasoon, kaupunginosien väliseen sosiaaliseen eriarvoistumiseen ja Suomen mittakaavassa pöhöttyneeseen ja kalliiseen hallintobyrokratiaan. Nyt alueellisen yhteisen hyvän nimissä ollaan muita alueen kuntia ja kaupunkeja pakottamassa näiden ongelmien ratkaisemiseen.  Yksittäisinä kuntina meidän on vaikea neuvotella tässä tilanteessa - sen sijaan joukkovoimalla tuloksiin on mahdollisuus päästä.

Kuuma-yhteistyön joukkovoimaa kasvattaa neljän muun kehyskunnan liittyminen siihen. Nurmijärven vetovastuun aikana Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää ja Sipoo ovat tehneet päätöksen liittyä Kuuma-toimintaan.  Nyt muodostuva uusi KUUMA  yli 300.000 asukkaallaan vastaa kooltaan hyvinkin Suomen toiseksi suurinta kaupunkia.  Vaikka matka Kirkkonummelta Sipooseen onkin pitkä niin alueellisesti kunnilla on paljon yhteisiä etuja valvottavanaan.  Kehyskuntien väljän ja luonnonläheisen asumisen puolustaminen nähdään yhteisenä asiana.

Kuuman alkuperäinen keskeinen tavoite oli kuntien rajat ylittävä palveluyhteistyö. Vaikka erilaisia kuntienvälisiä hankkeita onkin, ei niistä yksikään ole kaikkia kuutta kuntaa koskeva.  Nurmijärvi on mukana muutamissa hankkeissa.  Isäntäkuntana toimimme hankintapalvelukeskuksessa, joka kilpailuttaa eri tuote- ja palveluntoimittajia kolmen kunnan puolesta varsin tehokkaasti.  Seudullinen talouspalvelukeskuskin on päässyt lastentaudeistaan.  Vielä vuosi sitten ongelmana olivat heikko laskutus ja perintä.  Nyt Hyvinkään ja Vihdin tullessa mukaan Kuuman toimintaan on palveluyhteistyössä etenkin Nurmijärven kohdalla uusia mahdollisuuksia. Olemme toimineet tähänkin asti läheisessä yhteistyössä mm sosiaali- ja terveyssektoreilla. Nyt käytännön yhteistyötä voidaan edelleen tiivistää esimerkiksi sivistyspuolelle.  Kuntien välinen yhteistyö kuntien rajojen läheisyydessä toimivissa kouluissa olisi asukkaiden etu.

Vuosien mittaan on keskusteltu Kuuman sisällä myös pidemmälle menevästä yhteistyöstä.  Erityisesti tiheästi rakennetut Kerava ja Järvenpää ovat vuoroin himoinneet vanhan emäpitäjänsä Tuusulan alueita, väliin suunnitelleet kaikkien kolmen kunnan yhdistämistä.  Hankkeet ovat kuitenkin kariutuneet kerta toisensa perään.  Nurmijärveä tällaiset kosinnat eivät ole koskeneet.  Yhtenä syynä hankkeiden heikkoon menestymiseen on varmaan ollut se tosiasia, että nykyiset kunnat ovat varsin optimaalisen kokoisia monessa mielessä.  Teoreetikot ovat todenneet, että kunnat, joissa on 25.000-40.000 asukasta ovat monessa mielessä ihanteellisia.  Kooltaan ne ovat riittäviä kunnallisten peruspalveluiden tuottamiseen ja toisaalta ne ovat kuntalaisten demokratian kannalta vielä tarpeeksi pieniä.  Ajatus siitä, että jokaisella kuntalaisella on ainakin teoriassa suora kontakti kunnan asioista päättäviin valtuutettuihin, on realistinen.  Toisin on tilanne suurissa kaupungeissa, joista muun muassa Helsingissä on isoja alueita ilman valtuustoedustusta, esimerkkinä paljon keskusteluissa esiintynyt Vuosaari.

Puheenjohtajuuden siirtyessä vuoden vaihteessa Tuusulaan, näen vahvistuneen Kuuman olevan entistäkin tärkeämmän meille kehyskuntien asukkaille.  Meillä on vaikutusvaltaa, jos sitä halutaan käyttää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuuma, nurmijärvi, kuntayhteistyö, metropoli, palvelut

Itsenäisyyspäivän tervehdyspuhe Nurmijärvellä

Maanantai 6.12.2010 klo 13:48 - pk

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat lippu.jpgitsenäisyyspäivänjuhlan osanottajat

Historia muuttuu usein sanoista mielikuviksi, kun sen liittää omiin tai sukunsa kokemuksiin.  Edesmennyt äitini syntyi joulukuun 6.päivänä vuonna 1916 eli päivälleen vuosi ennen maamme itsenäistymistä.  Hän kertoi meille lapsille usein vanhempiensa kertomuksia siitä, miten vappuna 1918 saksalaiset joukot edetessään Kärkölästä kohti Hämeenläänin Koskea olivat pitäneet kortteeria heidän pihapiirissään ja sitä minkälainen helpotus oli kun isoisäni oli samoihin aikoihin palannut kotiin oltuaan muutaman ajan punaisten vankina.  Tapahtumat liittyivät luonnollisesti vapaussotaan, jonka ansiosta maamme vakiinnutti juuri julistetun itsenäisyytensä. Sodasta on käytetty montaa eri termiä, on puhuttu muun muassa kansalaissodasta, vapaussodasta, punakapinasta ja sisällissodasta. Minä olen käsittänyt sen kuitenkin aina vapaussodaksi. 

Joulukuun kuudentena päivänä vuonna 1917 eduskunnan antamaa itsenäisyysjulistusta seurasi ankara välienselvittely hallitusvaltaa puolustaneiden valkoisten ja punaisen vallankumoushallituksen kesken.  Punaisilla oli apunaan joukko venäläisiä, joita oli ollut Suomeen sijoitettuna suuret määrät ennen itsenäistymistä, valkoisten avuksi tuli taas Saksassa koulutetut jääkärit, joiden rooli etenkin joukkojen johtamisessa oli merkittävä. Jo aiemmin mainitsemallani Saksan Itämeren divisioonalla oli oma roolinsa ratkaisuvaiheissa.  

Sodan aikana tilanteet raaistuivat.  Sodan kuluessa esiintyi punaista terroria, valkoiset taas kurittivat voitettuja etenkin sodan lopputuloksen selvittyä. Kaiken kaikkiaan vapaussodassa menetti  henkensä lähes 200 nurmijärveläistä.  

1920-ja 30 luvut olivat kansakunnallemme voimakkaan kehityksen vuosia, joita siivitti suomalaisten menestyminen niin urheilun kuin kulttuurinkin saroilla.  Paavo Nurmesta ja Jean Sibeliuksesta tuli käsitteet ympäri maailman.  Kansakuntamme eheytyi.

Arvoisat kuulijat. Muun muassa geopoliittisen asemamme johdosta jouduimme Neuvostoliiton barbaarisen hyökkäyksen kohteeksi vuonna 1939 ja sitä seuranneena puolena vuosikymmenenä maamme joutui uudelleen lunastamaan itsenäisyytensä kahdesti. Ensin talvisodassa ja sitten jatkosodan torjuntataisteluissa kesällä -44.  Sotien aikana tehtyjä päätöksiä on kritisoitu jälkikäteen, mutta historiallinen totuus on, että pienten valtioiden liikkumisvara on todella niukka kun suuret kansakunnat selvittelevät välejään. Kansallisen eheytymisen ansiosta vaikeista ajoista kuitenkin selvittiin.  Tosin käydyt kolme sotaa Talvisota, Jatkosota ja Lapin sota vammautti monia ja jätti suuren määrän koteja, joista puuttui rintamalle jäänyt poika, veli, aviomies tai isä. Sodissa kaatui neljäsataa nurmijärveläistä, osanottoni ja kunnioitukseni heidän omaisilleen. 

Isäni oli talvisodan ajan suojeluskuntalaisena evakuointitehtävissä, välirauhan ajan asevelvollisena ja jatkosodan ajan rintamalla. Joutuipa hän jatkosodan ratkaisuvaiheissa puolustamaan jopa omaa kotipitäjäänsä Äyräpäätä Vuosalmen taisteluissa. Äitini taas työskenteli ensin YH:n aikana muonituslottana ja sen jälkeen sotavuodet toimistotehtävissä kansanhuollossa.

Sodan jälkeen isänmaallamme oli valtava haaste asuttaa puoli miljoonaa evakkoa ja kotinsa menettänyttä, maksaa valtaisat sotakorvaukset, säilyttää yhteiskuntarauha ja samaan aikaan etsiä uudelleen paikka kansakuntien joukossa. 

Vaiheittain solmittiin YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa, liityttiin Yhdistyneisiin kansakuntiin, liityttiin vapaakauppaliittoon EFTAan ja kansainvälistyttiin.  Bilateraalinen kauppa itään ja sotakorvausteollisuuden resurssien vapauduttua kiihtynyt kauppa länteen takasivat maallemme nopean vaurastumisen. Kaikille tuttua jo onkin viime vuosikymmenten lama-ajat, Euroopan Unioniin liittymiset ja kaiken kattava globalisoituminen.

Monilla eri mittareilla Suomi on ollut toisen maailmansodan jälkeen maailman menestynein maa.  Menestyksestä saamme kiittää monia, mutta itsenäisyydestä kiitoksemme kohdistuu ennen kaikkea niille jotka ovat sitä ase kädessä puolustaneet sekä kotirintamalla toimineille. Tällä hetkellä joukossamme on vielä 60.000 rintamalla taistelutta sotiemme veteraania, joista Nurmijärvellä asuu noin 170.

Itsenäisyyspäivää on Suomessa vietetty perinteisesti hyvin hartaissa tunnelmissa erityisesti siihen liittyneitä uhrauksia kunnioittaen.  Mutta muistakaamme että itsenäisyyspäivä on myös ilon ja onnen juhla. Itsenäisyydestämme meidän tulee olla nöyriä ja kiitollisia, mutta samaan aikaan olkaamme onnellisia, iloisia ja miksei vaikka hieman riehakkaitakin.  Onhan Suomi meille suomalaisille maailman paras maa asua ja elää!

Näillä sanoilla minun on kunnia tuoda Nurmijärven kunnan tervehdys tähän juhlaan ja toivottaa Teille kaikille hyvää itsenäisyyspäivää.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vapaussota, talvisota, jatkosota, veteraanit, nurmijärvi, itsenäisyys

Nurmijärveläiset asuvat asemakaava-alueilla

Tiistai 7.10.2008 klo 21:59 - petri kalmi

klaukkala_ilmasta_web.jpgMeitä nurmijärveläisiä syytetään kovasti saastuttamisesta ja että emme osallistu ilmastotalkoisiin. Numeroiden perusteella näyttää ihan toiselta.Selvitin juuri kuinka paljon Nurmijärvellä asuu ihmisiä asemakaavoitetulla eheyttävän yhdyskuntarakenteen alueella.   Tosiasia on, että merkittävä osa eli 84 % meistä asuu asemakaava-alueella. Suuntaus on entisestäänkin vahvistunut 2000-luvulla. Vain 16 % asunnoista on rakennettu asemakaavan ulkopuolelle. Kun näitä lukuja vertaa moneen muuhun samantyyppiseen kehyskuntaan niin näkee, että  Nurmijärvellä asuu huomattavasti suurempi määrä ihmisiä asemakaava-alueella kuin muissa kunnissa. Vaikka usein kuulee, että Nurmijärvellä olisi kaavoitettu kuin haulikolla ampuen, luvut kertovat toista. Haja-asutusalueillakin suurin osa ihmisistä asuu kyläkeskuksissa. Metsän keskellä asuu vain vähän ihmisiä ja hekin omasta vakaasta tahdostaan, jota pitää kunnioittaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nurmijärvi, asemakaava, haja-asutusalue