Uusimmat kirjoitukset

Yhteystiedot

Petri Kalmi
Jokipalstatie 24
01840 Klaukkala
044 357 0808
pk@petrikalmi.fi



Kuntarakenneillan avauspuhe

Tiistai 9.4.2013 klo 22:04 - pk

Avaus kansalaisfoorumissa 8.4.2013

 

Tervetuloa Nurmijärven kuntalaisille suunnattuun kuntarakenneuudistusta käsittelevään kansalaisfoorumiin. Osoitan toivotukseni sekä täällä kunnantalolla paikalla oleville että tätä tilaisuutta netin kautta seuraaville. 

 

Vuonna 2011 Kataisen hallituksen alkuun laittama kuntarakenneuudistus on puhututtanut päätöksentekijöitä ja kuntalaisia ahkerasti.  Jo kyseisenä vuonna Keski-Uudenmaan kunnat kuntaministeri Virkkuselle toimittamassaan yhteisessä lausumassaan totesivat, että ne nykyiselläänkin täyttävät monelta osalta hallitusohjelmassa mainitun vahvan peruskunnan määritelmän. Alueen kunnat ovat suuria asukasmäärältään, lukeudumme taloudeltamme vahvimpien kuntien joukkoon Suomessa, työpaikkojemme määrät ovat hyvässä kasvussa, ns. hajarakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolelle on vähentynyt kunnissa  ja tutkimusten mukaan julkiset palvelut tuotetaan tehokkaimmin keskikokoisissa kunnissa.

 

Vuonna 2012 kuntarakenneselvityshenkilöille annetussa Nurmijärven kunnan vastauksessa mm edellisiin seikkoihin nojautuen todettiin kotikuntamme Nurmijärven täyttävän vahvan peruskunnan tunnusmerkit ja siksi sen itsenäisenä jatkaminen olisi luontevinta.  Vastauksessa lisäksi todettiin, että mahdollisuudet pienille osakuntaliitoksille pidetään auki, tällöin mainittiin mm Vihtijärvi.

 

Vaikka valtaosa Keski-Uudenmaan kunnista pitikin selvityshenkilöille annetuissa vastauksissa ensisijaisena vaihtoehtona itsenäisyytensä ja keskeisen päätöksentekovallan säilymistä kunnissa, tarjosi selvityshenkilöiden ehdotukset vaihtoehtoina joko massiivisia kuntaliitoksia tai ainakin niin vahvaa Metropolihallintoa, että se söisi oleelliselta osin kunnallisen itsemääräämisvallan.

 

Ymmärtääkseni vastavetona tähän Keski-Uudenmaan kuntajohtajat toivat pari viikkoa sitten esille oman näkemyksensä kuntarakenneselvitysalueista. Kuntajohtajat esittivät kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan kesken tehtävää selvitystä.  Täytyy tässä yhteydessä todeta, että kyseistä näkemystä ei oltu käsitelty meidän kunnallisten päätöksentekijöiden toimesta.  Meillä luottamushenkilöillä on nimittäin mahdollista yhteistä selvitysaluetta koskeva yhteinen neuvottelu ensimmäisen kerran vasta tämän viikon torstaina.

 

Kunnilta vaaditaan oma lausunto toukokuun 22 päivään mennessä. Nurmijärven osalta tämä lausunto päätetään lopullisesti edellisenä iltana pidettävässä kunnanvaltuuston kokouksessa.

 

Kuntarakenneuudistuksen rinnalla viedään Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä koskevaa SOTE-uudistusta.  Sitä koskevat poliittisen ohjauksen tahtotilatkin  ovat vielä muodostumassa, kuten kansalaiset ovat saaneet havaita mm johtavien ministerien kannanotoista.  Itse näkisin järkevänä nykymuotoisen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin jatkumista ja kuntien välisen yhteistyön kehittämistä kuntayhtymien kautta perusterveydenhoidossa ja sosiaalipalveluissa.

 

Meillä on tänään kansalaisfoorumissamme alustamassa asiantuntijoina kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara, joka kertoo kehyskunnista toimivan metropolin osana, selvitysmies Ralf Paqvalin, joka valottaa metropolihallinnon vaihtoehtoja sekä HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja Aki Linden, joka toimii sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen asiantuntijana.

 

Toivon, että tämäniltainen keskustelu on vilkasta ja että me luottamushenkilöt saamme evästyksiä kuntalaisten tahtotilasta koskien sekä kuntarakennetta että SOTE-uudistusta.

 

1 kommentti . Avainsanat: kunta, palvelut, sosiaali, terveys, metropoli, kuntaliitokset

Metropolialueen esiselvityksen vaihtoehdot huonoja

Sunnuntai 13.1.2013 klo 18:34 - pk

Perjantaina julkaistussa metropolialueen esiselvityksessä esitetyt vaihtoehdot vahvan ja elinvoimaisen kotikuntamme tulevaisuudelle ovat kaikki heikkoja.  Kuten pelkäsinkin kunnan vastauksista esiselvittäjien kysymyksiin oli otettu valikoidut osat ja tarve vahvan itsenäisyyden säilyttämiseen ei vaihtoehdoissa välity.

Esitettyjen kolmen vaihtoehdon vaikutukset kuntaamme lyhyesti.  

Vaihtoehto A esittää vähäisiä kuntarakennemuutoksia ja vahvaa metropolihallintoa.  Vahvaa metropolihallintoa johtaisi vaaleilla valittu metropolivaltuusto.  Mikäli esimerkkinä käyttää HOK-Elannon valtuustoa niin tietää että kyseisessä kokoonpanossa Nurmijärven rooli olisi lähes olematon. 

Vaikka tämä malli periaatteessa säilyttäisi kunnan itsenäisenä sisältyy ehdotukseen kuitenkin tarve käynnistää osakuntaliitosten selvitys kolmella alueella: Klaukkala Vantaan yhteyteen, Rajamäki Hyvinkään yhteyteen ja Vihtijärvi Nurmijärven yhteyteen.  Olisi mielenkiintoista nähdä Nurmijärvi, missä olisi jäljellä kirkonkylä ja sivukylät ml. Vihtijärvi - tuskin täyttyisi hallituksen asettama 20.000 asukkaan vaade tällä tavalla. Joka sekin vaade on ihan hölmö ja hatusta vedetty.

Vaihtoehto B tarjoaa kuntaliitosta Hyvinkään kanssa.  Kaksi samankokoista toimivaa peruskuntaa siis yhdistettäisiin.  Uuden kunnan painopiste tulisi automaattisesti olemaan suuremmassa taajamassa eli Hyvinkään keskustassa.  Pitää oikein etsimällä etsiä yhdistäviä tekijöitä mm kuntamme kasvukeskuksen Klaukkalan ja Hyvinkään kesken.  Jollei huomioon oteta satunnaista tarvetta käydä Hyvinkään sairaalassa, tuskin sinnepäin on mitään tarvetta ollut mennä.

Vaihtoehto C tarjoaa Keski-Uudenmaan suurkuntaa, mihin kuuluisivat Nurmijärven lisäksi Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen.  Jälleen kerran päätöksenteko karkaisi kauas kunnastamme ja kuntalaisiltamme.  Tätä suurkaupunkia johdettaisiin ehkä joista Järvenpäästä ja se tuskin huomioisi tarpeitamme.  Veikkaan että aika nopealla tahdilla mm Rajamäen lukio ja terveysasema olisivat lakkautuslistalla puhumattakaan monesta nyt suunnittelun asteella olevasta hankkeesta sijaitsi ne sitten kirkonkylässä, Klaukkalassa tai Rajamäellä.

Kaikilla malleilla olisi erilaisia, mutta merkittäviä kustannuksia lisääviä vaikutuksia.  Liittyminen yhteiseen joukkoliikennejärjestelmään (HSL) olisi usean miljoonan kustannus,  HSY:hyn (hoitaa vesi ja jäteasioita) liittyminen toisi jossain vaiheessa varmasti meille kuormitusta ja HSA, mikä hoitaisi vuokra-asuntotuotantoa tuskin kykenisi yhtä tehokkaaseen toimintaan kuin nykyinen hyvin johdettu Nuva. Verotukseen mallit vaikuttavat myös olennaisesti.

Paras ratkaisu kaiken kaikkiaan olisi hylätä nyt esillä olevat vaihtoehdot, säilyttää kunnallinen itsenäisyys ja se että maakuntaliittomme edelleenkin hoitaisi lain mukaan sille määrätyt kaikkia kuntia koskevat asiat kuten esimerkiksi maakuntakaavan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metropoli, nurmijärvi, palvelut, itsenäisyys, kuntaliitokset

Ei kuntaliitokselle

Keskiviikko 27.6.2012 klo 10:34 - pk

Oheinen kolumni on julkaistu mm Keski-Uusimaassa, Nurmijärven Uutisissa ja Nurmijärven Vartissa talvella 2012

Jyrkkä ei kuntaliitokselle - perustellusti

 

Kuntaministerin Virkkusen johdolla tehty kuntarakenneuudistus tarjoaa Nurmijärvelle liittymistä Keski-Uudenmaan kuntiin Keravaan, Järvenpäähän ja Tuusulaan. Vaihtoehtona meille tarjotaan nöyryyttävää mallia, jossa hyvin hoidettu kuntamme pilkottaisiin. Liitosesityksiä pystyy vastustamaan perustellusti.

 

Kunnan perustehtävänä on turvata kuntalaisten peruspalvelut. Tutkimuksissa on osoitettu että kunnissa, joissa on 30.000-50.000 asukasta nämä palvelut pystytään tuottamaan optimaalisimmin. Suuruuden ekonomian hyödyt eivät toimi kuntapalveluiden tuottamisessa, koska niiden vaatimat henkilöresurssit on mitoitettu lainsäädännössä. Tilastojen mukaan palvelutuotantomme on selvästi suuria kaupunkeja tehokkaampaa ja kuntalaistemme tyytyväisyys palveluihin on hyvällä tasolla.

 

Kuntamme taloudellinen tilanne on hyvällä tasolla huolimatta siitä, että Nurmijärvi on kasvanut voimakkaasti ja joutunut investoimaan runsaasti. Viime vuoden tuloskin näyttää selvästi
ylijäämäiseltä. Virkkusen työryhmän omassakin arviossa todetaan että ”kokonaistaloudellisesti arvioituna Nurmijärven taloudellinen asema olisi koko maassa kymmenen parhaan joukossa vuonna 2024”!

 

Nurmijärven sijainti erillään kolmikosta Kerava-Järvenpää-Tuusula ei puolla liitosta. Työn perässä itään pendelöijiä on vain muutama sata 40.000 asukkaan kunnassa. Ja muutenkin nurmijärveläiset ani harvoin tarvitsevat kyseisten kuntien palveluja. Liikkuminen itään on hankalaa vähäisen tiestön, etäisyyksien ja olemattoman joukkoliikenteen johdosta.

 

Kuntarakenneuudistusta on perusteltu toisaalta väestön ikääntymiseltä ja toisaalta pyrkimyksenä
työssäkäyntialueiden mukaisiin peruskuntiin. Mahdollisen kuntaliitoksen myötä ei yksikään
nurmijärveläinen nuorenisi, sen sijaan meidän tulisi edelleenkin hoitaa ikääntyvän väestön tarpeet. Työssä käydään paljon kunnan rajojen ulkopuolella, mutta ehdoton valtaosa
kuntalaisista toimii päivittäin kunnan rajojen sisäpuolella.

 

Kunta ei ole vain kunnallistaloudellinen yksikkö. Perustuslaissa todetaan: "Suomi jakautuu kuntiin,
joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon”. Suomessa hallintojärjestelmät
perustuvat edustukselliseen demokratiaan. Kuntapuolella, jossa tehdään lähipalveluja koskevia päätöksiä, päätöksentekijöiden ja kuntalaisten suhteiden tulisi olla läheiset. Meidän kokoisessa kunnassa päättäjät tunnetaan henkilökohtaisesti ja joka kylältä on edustus päätöksentekoelimissä.

 

Nurmijärven pitäjäjuuret ovat vuosisataisten mittaiset. Meillä on vahvat kulttuuriset ja sosiaaliset perusteet asua ja toimia juuri Nurmijärvellä. Olemme hoitaneet kuntaamme omin voimin tehden siitä yhden maamme tavoitelluimmista ja arvostetuimmista kunnista. Säilyttäkäämme se.

 

Petri Kalmi, Nurmijärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Keskusta

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunta, nurmijärvi, itsenäisyys, palvelut

Kasvavaa Kuumaa tarvitaan

Keskiviikko 15.12.2010 klo 13:44 - pk

kuumak.jpgKeski-Uudenmaan kuuden kunnan ja kaupungin Kuuma-yhteenliittymää on vuonna 2010 johdettu Nurmijärveltä ja nyt vuoden päättyessä on aika pohtia Kuuman toimivuutta. Keskeistä kuluneena vuonna on ollut toiminnan reivaaminen uuteen suuntaan. Kuumassa päätettiin nimittäin vuonna 2009 suunnan muutoksesta, missä toiminnan strategista painopistettä siirrettiin kuntien välisestä palveluyhteistyöstä yhteiseksi edunvalvonnaksi.  Edunvalvonnassa keskeiset foorumit ovat 14 kunnan ja kaupungin muodostama Helsingin Seudun Yhteistyökokous ja muut elimet, joissa alueellista edustusta tarvitaan. 

Edunvalvonnan tarve on korostunut nopeasti, koska aluettamme koskeva  metropolitiikka on nousemassa yhdeksi tulevan hallitusohjelman keskeiseksi kohdaksi.  Alueen yhteistyötä ollaan ohjaamassa mahdolllisesti lainsäädännön keinoin. Metropolipolitiikassa on tähän asti tahtipuikkoa heiluttanut Helsinki, jonka ylimielinen tapa viedä koko alueen kehitystä omien tarpeidensa mukaan on uhkana etenkin meille kehyskuntalaisille.  Vuosikymmenten mittaan Helsingissä on tehty tukku huonoja päätöksiä, jotka ovat johtaneet asuntojen hillittömään hintatasoon, kaupunginosien väliseen sosiaaliseen eriarvoistumiseen ja Suomen mittakaavassa pöhöttyneeseen ja kalliiseen hallintobyrokratiaan. Nyt alueellisen yhteisen hyvän nimissä ollaan muita alueen kuntia ja kaupunkeja pakottamassa näiden ongelmien ratkaisemiseen.  Yksittäisinä kuntina meidän on vaikea neuvotella tässä tilanteessa - sen sijaan joukkovoimalla tuloksiin on mahdollisuus päästä.

Kuuma-yhteistyön joukkovoimaa kasvattaa neljän muun kehyskunnan liittyminen siihen. Nurmijärven vetovastuun aikana Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää ja Sipoo ovat tehneet päätöksen liittyä Kuuma-toimintaan.  Nyt muodostuva uusi KUUMA  yli 300.000 asukkaallaan vastaa kooltaan hyvinkin Suomen toiseksi suurinta kaupunkia.  Vaikka matka Kirkkonummelta Sipooseen onkin pitkä niin alueellisesti kunnilla on paljon yhteisiä etuja valvottavanaan.  Kehyskuntien väljän ja luonnonläheisen asumisen puolustaminen nähdään yhteisenä asiana.

Kuuman alkuperäinen keskeinen tavoite oli kuntien rajat ylittävä palveluyhteistyö. Vaikka erilaisia kuntienvälisiä hankkeita onkin, ei niistä yksikään ole kaikkia kuutta kuntaa koskeva.  Nurmijärvi on mukana muutamissa hankkeissa.  Isäntäkuntana toimimme hankintapalvelukeskuksessa, joka kilpailuttaa eri tuote- ja palveluntoimittajia kolmen kunnan puolesta varsin tehokkaasti.  Seudullinen talouspalvelukeskuskin on päässyt lastentaudeistaan.  Vielä vuosi sitten ongelmana olivat heikko laskutus ja perintä.  Nyt Hyvinkään ja Vihdin tullessa mukaan Kuuman toimintaan on palveluyhteistyössä etenkin Nurmijärven kohdalla uusia mahdollisuuksia. Olemme toimineet tähänkin asti läheisessä yhteistyössä mm sosiaali- ja terveyssektoreilla. Nyt käytännön yhteistyötä voidaan edelleen tiivistää esimerkiksi sivistyspuolelle.  Kuntien välinen yhteistyö kuntien rajojen läheisyydessä toimivissa kouluissa olisi asukkaiden etu.

Vuosien mittaan on keskusteltu Kuuman sisällä myös pidemmälle menevästä yhteistyöstä.  Erityisesti tiheästi rakennetut Kerava ja Järvenpää ovat vuoroin himoinneet vanhan emäpitäjänsä Tuusulan alueita, väliin suunnitelleet kaikkien kolmen kunnan yhdistämistä.  Hankkeet ovat kuitenkin kariutuneet kerta toisensa perään.  Nurmijärveä tällaiset kosinnat eivät ole koskeneet.  Yhtenä syynä hankkeiden heikkoon menestymiseen on varmaan ollut se tosiasia, että nykyiset kunnat ovat varsin optimaalisen kokoisia monessa mielessä.  Teoreetikot ovat todenneet, että kunnat, joissa on 25.000-40.000 asukasta ovat monessa mielessä ihanteellisia.  Kooltaan ne ovat riittäviä kunnallisten peruspalveluiden tuottamiseen ja toisaalta ne ovat kuntalaisten demokratian kannalta vielä tarpeeksi pieniä.  Ajatus siitä, että jokaisella kuntalaisella on ainakin teoriassa suora kontakti kunnan asioista päättäviin valtuutettuihin, on realistinen.  Toisin on tilanne suurissa kaupungeissa, joista muun muassa Helsingissä on isoja alueita ilman valtuustoedustusta, esimerkkinä paljon keskusteluissa esiintynyt Vuosaari.

Puheenjohtajuuden siirtyessä vuoden vaihteessa Tuusulaan, näen vahvistuneen Kuuman olevan entistäkin tärkeämmän meille kehyskuntien asukkaille.  Meillä on vaikutusvaltaa, jos sitä halutaan käyttää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuuma, nurmijärvi, kuntayhteistyö, metropoli, palvelut

Klaken terkkarin aukioloajat

Keskiviikko 29.10.2008 klo 23:37 - petri kalmi

Tänään olin pääosassa Uudenmaan TV-uutisten jutussa, jossa kuvaus_001.jpgkäsiteltiin Klaukkalan terveyskeskuksen aukioloaikoja. 

Eilen toimittaja V-V Leppälä otti yhteyttä ja sovimme ko jutun teosta tänään aamulla.  Kunta laajensi terkkaria 4 miljoonalla egellä vuosina 06 ja 07. Nyt tilat ovat uuden karheat ja toimivat. Paikka kuitenkin on auki päivällä vain klo 16 saakka ja perjantaisin vain klo 15 saakka. Eli kun tietää että suuri osa Klakessa asuvista pendelöi pääkaunkiseudulla ei sinne tietenkään ehdi.  Tällöin lähin paikka on kirkonkylä.

Toimittaja koitti ehdottaa että eikö ko iltapalvelun voisi siirtää kirkolta tänne.  En minäkään sentään niin populisti ole että olisin moisen hyväksymiseen sortunut.  Kirkolla on nimittäin terkkarin yhteydessä terveyskeskussairaala missä on n 60 potilasta yhteensä kolmella akuuttiosastolla ja lähes 100 vanhusta kolmella pitkäaikaisosastolla. Ja totta vieköön on tärkeää että siellä on lääkäri lähellä. Lisäksi pitää sanoa että meillä on pääsääntöisesti erittäin hyvää henkilökuntaa ja hoitoa ko sairaalassa.

Joten mikäli Klakeen halutaan pidemmät aukioloajat, tulee se tapahtua resursseja lisäämällä.  Tarvitaan lääkäri, pari hoitajaa ja valvoja tms.  Ja se taas tarkoittaa rahaa.  Katsotaan löydänkö hengenheimolaisia ko asian taakse vielä tämän vuoden valtuustokäsittelyyn.  Tiedossa meinaan on että tänään valtuustossa jouduimme antamaan sosiaali-terveyssektorille puolitoistamiljoonaa euroa lisärahaa!!!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: klaukkala, palvelut, terveyskeskus

Klaukkalan torin avajaiset

Perjantai 10.10.2008 - petri kalmi

Tänään pidettiin Klaukkalan torin avajaiset. Ohjelmassa oli kunnanjohtajan puheen lisäksi taikuri, laulaja Mikko Perkoila ja Nurmijärven Puhallinorkesteri, joka tahditti toritansseja.  Paikalla oli useita satoja kuntalaisia.

Torilla oli myös Hyde Park, jonka ensimmäisenä puhujana olin.  Totesin torin tervetulleeksi ja pyysin, että kyläläiset ottavat sen omakseen.  Torille on lupautunut useita myyjiä ja on tärkeätä että heillä asioidaan.

Kehoitin myös klaukkalaisia äänestämään klaukkalalaisia.  Nykyisessä valtuustossa puolta pienempi kirkonkylä on 14 valtuutetun kotikylä kun Klaukkalasta on vain 13 valtuutettua.  Oikeampi asukasmäärän mukainen määrä olisi parikymmentä valtuutettua.  Aika ajoin kunnallisessa päätöksenteossa tulee tilanteita, jolloin kotikylän asioille pitää saada kannatusta.

 Seuraavan kerran torillamme tapahtuu 19.10, jolloin on Klaukkalan syysmarkkinat.  Tervetuloa tutustumaan minuun ja muihin Keskustan ehdokkaisiin teltallamme.

2 kommenttia . Avainsanat: Klaukkala, palvelut, tori

Lisää yrityksiä Klaukkalan läheisyyteen

Sunnuntai 28.9.2008 - petri kalmi

 Etelä-Nurmijärvelle Klaukkalaan sekä Klaukkalan alueen ja Hämeenlinnan moottoritien varteen pitäisi kaavoittaa lisää työpaikka-alueita.                                        Tällä hetkellä kunnan tarjolla olevat tontit ovat pohjoisempana kirkonkylässä tai Rajamäellä.  Aika ajoin kunnalla on ollut suuria vaikeuksia saada niitä tontteja kaupaksi, kun taas Klaukkalasta kaikki menee kuin kuumille kiville.  Etelästä päin nähtynä Klaukkala käsitetään lähellä olevaksi kun taas kunnan pienemmät taajamat ovat jossain kaukana ”maalla”. Klaukkalasta myös pendelöidään eniten muualle pääkaupunkiseudulle.                                                           Tarjoamalla klaukkalaisille työpaikka kotipaikalta edistetään myös ympäristöasioita.  Nurmijärven kunnan työpaikkaomavaraisuus on tällä hetkellä 59 % ja olemme valtuustossa asettaneet tavoitteeksi nostaa sitä. Yrittämiseen pitää suhtautua myönteiseksi ja sen pitää näkyä kunnan eri toiminnoissa.                                                              Kunnan tulee jatkaa raakamaan ostamista, että sillä olisi maata mitä kaavoittaa eri tarkoituksiin. Maankäyttösopimukset ovat myös hyvä olla kunnan keinovalikoimassa.  Olemassa olevien työpaikka-alueiden laajentaminen ja osin tiivistäminen on järkevää, koska kallis kunnallistekniikka on jo lähellä. Myös yritysten neuvontaa tulisi kehittää. 

2 kommenttia . Avainsanat: klaukkala, palvelut, yritystoiminta, kaavoitus

Tontteja tehostettuun palveluasumiseen

Lauantai 27.9.2008 - petri kalmi

Nurmijärven kunnassa on hyvin poikkeuksellinen ikähaitari.  Lapset ja nuoret ovat yliedustettuina ja vanhukset aliedustettuina verrattuna tyypilliseen suomalaiseen kuntaan.  Vanhusväestö tai pitäisikö sanoa ikäihmisten määrä kasvaa kuitenkin vauhdilla. 

Tällä hetkellä vanhushoidon taso kunnassa on tyydyttävä. Asiantuntijat arvioivat että omaishoito on lähes tavoitetasolla  mutta suurimmat ongelmat ovat suhteessa laitoshoito kontra tehostettu palveluasuminen.

 Terveyskeskuksen vuodeosastoilla on tällä hetkellä noin 40 sairaansijaa vanhuksille, joiden paikka olisi tehostetussa palveluasumisessa. Näille terveyskeskuksen sairaspaikoille olisi tulijoita Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitoalueen sairaaloista. Tämä olisi kuntatalouden ja myös terveydenhoitohenkilöstön motivaation kannalta järkevää.  Kuntataloutta rasittavat jättiläismäiset erikoissairaanhoidon kulut

Kunnan tulee kaavoituksessa varata viipymättä tonttimaata, jotta kuntaan voitaisiin rakentaa 40-paikkainen asumispalveluyksikkö.  Näkisin luonnollisena, että tällainen yksikkö rakennetaan terveyskeskusten läheisyyteen. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palvelut, vanhukset, terveyskeskus

Klaukkalan Uimahallin hankeselvitys

Perjantai 26.9.2008 klo 13:38 - petri kalmi

uimahalli.jpgTänään sain tietoja Klaukkalan Uimahallin hankeselvityksestä  Faktat varmaan tarkentuvat mutta seuraavassa muutamia asiaan liittyviä tietoja alustavasti.

 Investoinnin arvoksi on arvioitu 10 miljoonaa euroa.  Vuotuiset nettokulut ovat arviolta miljoona euroa.  Molemmat luvut ovat merkittäviä, mutta jos miettii että kunnan verotuloista tulee lähes puolet Klaukkalasta, panostus on kohtuullinen.

 Vesipinta-alaksi on arvioitu 500 m2, kun Rajamäen hallissa se on 383 m2.  Rajamäellä on kävijöitä vuodessa 167.000, Klaukkalassa tulee arviolta olemaan 250.000 vuotuista käyttökertaa.

Sijoituspaikaksi on suunniteltu Klaukkalan urheilualuetta, joka on paljon fiksumpi kuin kunnan virkamiesten aiemmin esittämä paikka Isoniitun koulun vieressä.  Uimahallia voitaisiin käyttää myös muiden Klaukkalan urheilualueiden käyttäjien tukena.

 Päätös uimahallin rakentamisesta tulee tehdä mahdollisimman nopeasti.  Hankkeen eteenpäinvienti maanhankintoineen ja asemakaavoituksineen vie kuitenkin vuoden pari ennenkuin varsinaiseen rakentamiseen päästään.

 

4 kommenttia . Avainsanat: klaukkala, palvelut, uimahalli

Klaukkalan neuvolaan psykiatrinen hoitaja

Maanantai 22.9.2008 klo 13:48 - petri kalmi

Jokelan tapahtumista tulee kuluneeksi lähiaikoina vuosi.  Mielenterveysteema on yhä enemmän mediassa. Henkistä pahoinvointia on niin aikuisissa kuin lapsissakin. 

 Nurmijärvellä asiaan on puututtu mm siten, että Klaukkalan neuvolaan on palkattu syksyllä psykiatrinen hoitaja, jonka kohderyhmänä ovat neuvolan asiakkaat. Hoitajan puheille pääsee matalan kynnyksen kautta. Vastaanotolle ei tarvita lähetettä.

 Uuden viran perustamisen taustalla on tavoite ennaltaehkäistä riskiryhmässä olevien perheiden mielenterveusongelmia riittävän ajoissa.  Hoitaja tekee kotikäyntejä ja pitää mm. debressiokoulutusta. Aloitteen kyseisen viran perustamisesta teki Keskustan Virpi Korhonen. Muissa Suomen kunnissa ei ole vielä neuvolatoiminnan yhteydessä toimivaa psykiatrista hoitajaa. 

2 kommenttia . Avainsanat: klaukkala, palvelut, mielenterveys