Uusimmat kirjoitukset

Yhteystiedot

Petri Kalmi
Jokipalstatie 24
01840 Klaukkala
044 357 0808
pk@petrikalmi.fi



Kuntarakenneillan avauspuhe

Tiistai 9.4.2013 klo 22:04 - pk

Avaus kansalaisfoorumissa 8.4.2013

 

Tervetuloa Nurmijärven kuntalaisille suunnattuun kuntarakenneuudistusta käsittelevään kansalaisfoorumiin. Osoitan toivotukseni sekä täällä kunnantalolla paikalla oleville että tätä tilaisuutta netin kautta seuraaville. 

 

Vuonna 2011 Kataisen hallituksen alkuun laittama kuntarakenneuudistus on puhututtanut päätöksentekijöitä ja kuntalaisia ahkerasti.  Jo kyseisenä vuonna Keski-Uudenmaan kunnat kuntaministeri Virkkuselle toimittamassaan yhteisessä lausumassaan totesivat, että ne nykyiselläänkin täyttävät monelta osalta hallitusohjelmassa mainitun vahvan peruskunnan määritelmän. Alueen kunnat ovat suuria asukasmäärältään, lukeudumme taloudeltamme vahvimpien kuntien joukkoon Suomessa, työpaikkojemme määrät ovat hyvässä kasvussa, ns. hajarakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolelle on vähentynyt kunnissa  ja tutkimusten mukaan julkiset palvelut tuotetaan tehokkaimmin keskikokoisissa kunnissa.

 

Vuonna 2012 kuntarakenneselvityshenkilöille annetussa Nurmijärven kunnan vastauksessa mm edellisiin seikkoihin nojautuen todettiin kotikuntamme Nurmijärven täyttävän vahvan peruskunnan tunnusmerkit ja siksi sen itsenäisenä jatkaminen olisi luontevinta.  Vastauksessa lisäksi todettiin, että mahdollisuudet pienille osakuntaliitoksille pidetään auki, tällöin mainittiin mm Vihtijärvi.

 

Vaikka valtaosa Keski-Uudenmaan kunnista pitikin selvityshenkilöille annetuissa vastauksissa ensisijaisena vaihtoehtona itsenäisyytensä ja keskeisen päätöksentekovallan säilymistä kunnissa, tarjosi selvityshenkilöiden ehdotukset vaihtoehtoina joko massiivisia kuntaliitoksia tai ainakin niin vahvaa Metropolihallintoa, että se söisi oleelliselta osin kunnallisen itsemääräämisvallan.

 

Ymmärtääkseni vastavetona tähän Keski-Uudenmaan kuntajohtajat toivat pari viikkoa sitten esille oman näkemyksensä kuntarakenneselvitysalueista. Kuntajohtajat esittivät kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan kesken tehtävää selvitystä.  Täytyy tässä yhteydessä todeta, että kyseistä näkemystä ei oltu käsitelty meidän kunnallisten päätöksentekijöiden toimesta.  Meillä luottamushenkilöillä on nimittäin mahdollista yhteistä selvitysaluetta koskeva yhteinen neuvottelu ensimmäisen kerran vasta tämän viikon torstaina.

 

Kunnilta vaaditaan oma lausunto toukokuun 22 päivään mennessä. Nurmijärven osalta tämä lausunto päätetään lopullisesti edellisenä iltana pidettävässä kunnanvaltuuston kokouksessa.

 

Kuntarakenneuudistuksen rinnalla viedään Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä koskevaa SOTE-uudistusta.  Sitä koskevat poliittisen ohjauksen tahtotilatkin  ovat vielä muodostumassa, kuten kansalaiset ovat saaneet havaita mm johtavien ministerien kannanotoista.  Itse näkisin järkevänä nykymuotoisen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin jatkumista ja kuntien välisen yhteistyön kehittämistä kuntayhtymien kautta perusterveydenhoidossa ja sosiaalipalveluissa.

 

Meillä on tänään kansalaisfoorumissamme alustamassa asiantuntijoina kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara, joka kertoo kehyskunnista toimivan metropolin osana, selvitysmies Ralf Paqvalin, joka valottaa metropolihallinnon vaihtoehtoja sekä HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja Aki Linden, joka toimii sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen asiantuntijana.

 

Toivon, että tämäniltainen keskustelu on vilkasta ja että me luottamushenkilöt saamme evästyksiä kuntalaisten tahtotilasta koskien sekä kuntarakennetta että SOTE-uudistusta.

 

1 kommentti . Avainsanat: kunta, palvelut, sosiaali, terveys, metropoli, kuntaliitokset

Vapaaehtoistyön arvostus ei saa jäädä vain juhlapuheisiin

Torstai 10.3.2011 klo 9:49 - pk

Kuluva vuosi 2011 on nimetty EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuodeksi teemana ”Vapaaehtoisena vaikutat”.vpk.jpg

Teemavuoden tavoitteena on edistää vapaaehtoistyötä, lisätä sen arvostusta ja houkutella mukaan uusia vapaaehtoisia.  Vapaaehtoistyöllä on suuri merkitys niin kansainvälisessä toiminnassa kuin pienyhteisöissä.  Varsin suuri osa esimerkiksi kehitysmaiden avustustoiminnasta on vapaaehtoistyötä.

Nykyisin joka kolmas suomalainen tekee jotain vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyötä tekeviä järjestöjä ja yhdistyksiä on lukuisia. Ja vapaaehtoistyötä tehdään monella eri sektorilla.

Sosiaalisektorilla tehtävän vapaaehtoistyön merkitys korostuu jatkuvasti kansan ikääntyessä.  Vaikkei vapaaehtoistoiminnan vastuulle voikaan sälyttää varsinaista hoiva- ja sosiaalityöstä on siitä suuri apu. Ja merkittävää on, että siitä on apua sekä autettavalle että auttajalle.  Ei ole myöskään taloudellisesti merkityksetöntä mikäli yhä useampi eläkeläinen osallistuu vapaaehtoistyöhön.  Helsingin Sanomien mukaan eläkeläisten vapaaehtoistyön arvo rahassa mitattuna lähestyy miljardia euroa vuositasolla. 

Vapaaehtoistyötä ei kuitenkaan aina kohdella asiallisesti. Tuntuu että virkamies edesauttaa toista virkamiestä vapaaehtoistoiminnan kustannuksella.  Esimerkki tästä on VPK eli vapaapalokuntatoiminnan toimintaedellytysten kaventaminen.   Toiminta on kaikissa suhteissa erittäin kannatettavaa ja edistettävää. Varsinaisen pelastustehtävien lisäksi vapaapalokunnat tarjoavat laajalti harrastusmahdollisuuksia esimerkiksi nuorille ja naisille. Harjoitukset tarjoavat älyllisiä ja fyysisiä haasteita ja VPK-aate on erittäin yhteisöllistä.

Kuitenkin vapaapalokuntien toimintaa ollaan rajaamassa omassa kunnassammekin.  Lainsäädäntöön perustuen pelastuslaitos on ohjannut hälytystehtäviä aiempaa enemmän vakinaisille palokunnille, joita ylläpidetään meidän verovaroilla.  Vapaaehtoispohjalla ja pienille korvauksilla toimivia vapaapalokuntia kutsutaan nykyisin hälytystehtäviin aiempaa harvemmin.  Ongelma on kahdenlainen.  Tulipalon syttyessä hengenvaara on kiinni usein minuuteista ja sekunneista.  Siksi onkin täysin käsittämätöntä, että esimerkiksi Röykkään ja Lepsämään kutsutaan ensin ammattipalokunta Nurmijärveltä tai usein Vantaankoskelta.  Aiemmin kutsu tuli Perttulan VPK:lle, joka on varmasti nopeammin perillä kuin muualta tulevat. Myös Metsäkylän VPK:n toimintavalmius on varsin hyvällä tasolla.

Tämä nykyinen käytäntö voi johtaa siihen, että todellisten pelastustehtävien jäädessä minimiin taito ja ennen kaikkea sitoutuminen vapaapalokuntatoimintaan heikkenee.  Veepeekoolaisille on tarjolla muitakin harrastusmahdollisuuksia, joissa pääsee harjoittelun lisäksi myös toimimaan.  Aiempi toimintamalli tulee palauttaa!

2 kommenttia . Avainsanat: vapaaehtoistyö, VPK, virkamiehet, sosiaalisektori,