Uusimmat kirjoitukset

Yhteystiedot

Petri Kalmi
Jokipalstatie 24
01840 Klaukkala
044 357 0808
pk@petrikalmi.fi



Valtuustokauden avauspuhe

Sunnuntai 10.2.2013 klo 18:40 - pk

Puhe kunnanvaltuuston kokouksessa 30.1.2013                                Petri Kalmi

nj_vaakuna.jpg

Arvoisat valtuutetut, asioihin paneutuvat viranhaltijat, aina valppaat tiedotusvälineiden edustajat ja asioista kiinnostunut lehteriyleisö

Haluan esittää valitun puheenjohtajiston puolesta kiitokset valtuustolle saamastamme tuesta.  Pyrimme olemaan luottamuksenne arvoisia. Samalla haluan esittää kiitokset Aulikille, joka arvovaltaisesti veti kokouksen alkuhetket. On ilo työskennellä kanssasi.

Alkava valtuustokausi poikkeaa varmasti monessa edellisestä kaudesta, mutta on niissä yhteneviäkin piirteitä. Neljä vuotta sitten oli käsillä vuoden 2009 notkahdus taloudessa eikä nytkään lähitulevaisuus vaikuta aivan valoisalta.  Viime vuoden tuloksemme alkaa pikkuhiljaa muotoutua ja ennakkotietojen mukaan se vastoin ennakko-odotuksia tuntuukin kääntyneen alijäämäiseksi.  Asiaan vaikuttaneiden kertaluonteisten erien ohella taustalla näkyi verotulojen ennustet

tua vähäisempi kertyminen.  Vaikka kuntamme onkin aivan eturiviä työttömyyden alhaisuudessa niin talouselämän suhdanteet vaikuttavat myös meihin.  On pelkona, että meilläkin tulevat näkymään lomautukset ja irtisanomiset niin tilastoissa kuin arkipäivässäkin.  Ne vaikuttavat meihin toisaalta vähenevinä verotuloina ja toisaalta kasvaneina kuluina pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa.

Taloudenpidossa vaaditaan vyönkiristystä ja pelkään pahoin, että monet joutuvat joustamaan vaalikampanjoiden aikana antamista lupauksistaan. Taloudellisten resurssien käytössä vaaditaan luovuutta ja henkilökohtaisesti odotan mm palvelusetelikäytännön yleistymistä myös Nurmijärven kunnan keinovalikoimassa.


Äsken mainittujen huolestuttavien asiakokonaisuuksien rinnalla on kuitenkin tapahtumassa paljon myönteistäkin.  Kuntamme asukasluku kasvaa tasaista vauhtia, uusia asunto- ja yritysalueita syntyy, kuntamme palveluvalikoima täydentyy vauhdilla niin kunnallisella kuin yksityiselläkin puolella, kyläsuunnitelmia laaditaan ja yksittäiset kuntalaiset niittävät mainetta eri elämän osa-alueilla.  Meillä on kaiken kaikkiaan hyvämaineinen vahva peruskunta ja tehkäämme kaikki, niin valtuutetut kuin virkamiehetkin, ahkerasti työtä tehdäksemme siitä entistä vahvemman.Jo muutaman vuoden huolenaiheenamme on ollut kuntarakenneuudistus, mikä Nurmijärven kohdalla on kiteytynyt malleihin, missä joko kuntamme itsenäisyys on ollut vaarassa kuntaliitosten kautta tai missä niin kutsuttuun metropolihallintoon oltaisiin viemässä suurta osaa kunnallisesta päätösvallasta. Siis siitä päätösvallasta, millä me olemme onnistuneet nostamaan Nurmijärven kuntien kärkikaartiin. Valtuustomme on ollut tähän asti yksituumainen itsenäisyytemme puolustamisessa ja toivon, että yksituumaisuus säilyisi myös lähitulevaisuudessa kun käsitellään meille annettuja lausuntopyyntöjä.  Kuntarakenneuudistuksen rinnalla kulkee sosiaali- ja terveyspalveluiden organisointia koskeva sote-uudistus. Sitäkin koskevia päätöksiä tullaan lähiaikoina tekemään.

Odotan kaikilta vahvaa sitoutumista tehtävien hoidossa ja samoin toivotan kaikille menestyksellistä valtuustokautta. Kiitos

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunta, nurmijärvi, talous

Nurmijärvi kuntien kärkeä nyt ja tulevaisuudessa

Maanantai 22.10.2012 klo 11:28 - pk

Tämänpäiväisessä Helsingin paikallislehdessä Heösingin Sanomissa oli asiantunteva juttu kuntien taloudellisesta vahvuudesta.  Siinä todettiin kotikuntamme osalta että olemme jo nykyisin aivan kärkisijoilla kaikkien kuntien joukossa, ja näillä näkymin vuonna 2030 olisimme kolmantena Kauniaisten ja Espoon jälkeen.  Tällä hetkellä kuntamme menot kuntalaisten ansiotuloihin verrattuna ovat hieman yli 20 % eikä tilanne oleellisesti muutu seuraavan parinkymmenen vuodenkaan aikana.  

Todettakoon, että Helsingin, minkä vaikutusvaltaan meidät yritetään tavalla tai toisella ajaa, vastaava tunnusluku nyt ja tulevaisuudessa on lähes puolta heikompi kuin meillä!  Samoin Vantaan suhdeluvut ovat parikymmentä prosenttia meitä huonommat.

Joten kokoomuksen Kataisen ja Virkkusen ajamaan kuntien pakkoliitoksiin meillä ei todellakaan ole tarvetta.  Nurmijärvi on ja pysyy vahvana peruskuntana, mikäli päätöksenteko vain pysyy vastuullisten käsissä.  Keskusta on ollut kolmissa viimeisissä vaaleissa keskeinen vaikuttaja Nurmijärvellä, toivottavasti niin jatkossakin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntatalous, asukkaat, pääkaupunkiseutu, helsinki

Sairaanhoitopiirissä tapahtuu

Keskiviikko 17.10.2012 klo 20:23 - pk

Tänään pidetyssä HUSsin valtuuston kokouksessa sai monenlaista tietoa, josta ohessa muutamia faktoja, jotka toivottavasti kiinnostavat:

-Psykiatrisessa hoidossa hyvä nyrkkisääntö on, että laitoksessa osastolla on 16 potilasta, joita hoitaa 20 työntekijää.  Avohoidossa nämä 20 hoitajaa voivat keskimäärin ottaa 4 potilasta päivässä, eli hoitaa 80 potilasta 16 sijaan.  Painopiste on siis selvä.

-Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, HUSsin suurimmat uudet sairaalahankkeet ovat Lastensairaala, jonka on arvioitu valmistuvan vuonna 2017 ja Traumakeskus, minkä yhteyteen tulee Syöpäkeskus vuonna 2019. Molempien investoinnit ovat erikseen 150-170 miljoonaa euroa. Näiden ohella tietenkin on kokoajan tapahtuva massiivinen korjausrakentaminen. Toisaalta tulee muistaa, että HUS hoitaa yli 1,5 miljoonan uusmaalaisen erikoissairaanhoidon.

-Paljon julkisuudessa ollut tietojärjestelmäuudistus on järjettömän kallis, eli kymmenessä vuodessa on arvioitu sen kustannuksiksi 350-450 miljoonaa euroa.  HUS-alueella kunnat mukaanlukien nykykustannukset ovat n 500 miljoonaa euroa vastaavana aikana.  Vaikka näissä laskelmissa säästö onkin huimasti kymmeniä miljoonia euroja hirvittää siitä huolimatta.

Toisaalta nykyään eri järjestelmistä johtuva hässäkkä on massiivinen.  On laskettu että normaali alueella asuva leikkauspotilas ensimmäisestä lääkärikäynnistä operaation jälkitarkastukseen saakka joutuu prosessiin, missä on käytössä yli tusina eri tietojärjestelmää ja jossa on yhdeksän epäjatkuvuuskohtaa, missä potilastiedot eivät välity järjestelmästä toiseen.  Pöyristyttävää!

- Vaikka HUS onkin käynyt kovan kulukuurin toimintojen hiomisen kautta  uhkaa jäsenkuntia yli prosentin jälkilaskutus. Tämä merkitsee kuntatasolla satoja tuhansia tai miljoonia euroja.  Hoitotakuu yksittäisenä asiana tulee kalliiksi, vaikka hyvä asia onkin!


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: HUS, uusimaa, sairaala, lapset, talous

Klaukkalan monitoimitalo myötätuulessa

Sunnuntai 14.10.2012 klo 9:16 - pk

Klaukkalaan suunniteltu monitoimitalo on nyt myötätuulessa.  Hanke mihin tulisi sijoittumaan tiloja liikunnalle ja kulttuurille hyväksyttiin kunnanhallituksessa seuraavin merkinnöin:

Päätettiin muuttaa nimi Nurmijärven monitoimitaloksi. Aikaistettiin hanketta siten, että vuodelle 2013 varataan 450 000 euroa, 4 600 000 euroa vuodelle 2014, 6 950 000 euroa vuodelle 2015 ja 0 euroa vuosille 2016 - 2017.

Hanke siis olisi valmis jo vuonna 2015!  Sen verran kyläpolitiikka pääsi mukaan että nimi muuttui Klaukkalan sijaan Nurmijärven monitoimitaloksi. Mutta ei nimi miestä/naista pahenna. Tärkeintä on tietenkin että hanke lähtee yksimielisesti eteenpäin kunnanvaltuuston kokoukseen marraskuun puoliväliin.

Tämäkään hanke ei tietenkään poista vielä kaikkia tarpeita mutta on kuitenkin eteenpäin menoa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: klaukkala, nurmijärvi, monitoimitalo, liikunta, kulttuuri

Klaukkalan nimen historia

Sunnuntai 7.10.2012 klo 12:02 - pk

Välillä hieman kevyempää tietoa kesken  kuntarakennehässäkän.

Aina välillä kysytään mistä nimi Klaukkala, ruotsiksi Klövskog oikein tulee. Useasta lähteestä kerätyn tiedon perusteella nimi tulee talonnimestä, johon sisältyy varhaisen isännän nimi, kansanomainen muunnos pyhimyksennimestä Nikolaus. Ilmeisesti talon nimi on alkuaan suomea ja sen isäntää on kutsuttu Klaukaksi. Jo 1540 kylästä mainitaan Klaukka-niminen talo (Klauko 1710).  Ruotsinkielisessä nimessä jälkiosalla skog "metsä" on korvattu suomen kielen -la-johdin:  Klöckeskog  "Klaukan metsätalo". Kylästä käytettyjä nimiä historiasta ovat myös Klöckeskoogh 1527, Klockskoby 1540, Klöckeskoby 1544, Klaukala hemmi 1835 ja Klaukkala by 1866.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: klaukkala, historia, talo

Omakotiasujan ahdingosta

Lauantai 19.3.2011 klo 9:54 - pk

Viime aikojen metropolikeskustelussa on etenkin Helsingin omakotitalo2.jpgkokoomuslaiset ja vihreät ottaneet kannan, että kehäkolmosen ulkopuolista rakentamista tulisi rajoittaa voimakkaasti.  Erityisesti asuntoministeri Jan Vapaavuori on hallinnonalallaan tuonut esille näitä ajatuksia.  Samoin Osmo Soininvaara on voimakkaan keskittämisen kannalla.

Kuitenkin suomalaisista Sitran tutkimuksen mukaan 88% kannattaa oikeutta valita oma asuinpaikkansa.  Tutkimukset myös osoittavat sen, että suomalaiset haluavat asua väljästi ja luonnonläheisesti.  Onnellisuustutkimukset taas ovat osoittaneet että ns kehyskuntien ihmiset ovat onnellisempia ja tyytyväisempiä kuin Helsingin asukkaat.  Edellä mainittujen keskittämispoliitikkojen opit eivät siis lähde tutkimustiedosta vaan pelkästä valtapolitiikasta. 

Kehyskunnissa sekä Vantaan ja Espoon kehäkolmosen ulkopuolisilla alueilla tyypillisin asuntomuoto on pientalo.  Pientalojen asukkaita on rankaistu viime vuosina erityisesti energiaverojen ja kiinteistöverojen korotuksilla.  Prosentuaalisesti nämä korotukset ovat aivan toista luokkaa kuin julkisuudessa esillä olevat tulo- tai pääomaverojen muutokset.

Kiinteistöveroissa valtiovalta säätää liikkumavaran, jonka sisällä kunnat tekevät omat päätöksensä.  Valitettavan usein kunnat ovat käyttäneet valtaansa raskaalla kädellä ja veroissa liikutaan haitarin ylätasolla. Kehyskunnissa erityisesti SDP on ollut ajamassa näitä korotuksia.

Energiaverojen muutoksilla on ollut toisaalta kansantaloudellisia tavoitteita, toisaalta energian säästöön liittyviä tavoitteita.  Jokainen sähkölaskuaan tarkkaan lukeva voi kuitenkin todeta että nyt ollaan kipurajalla.  Sen verran rajuja muutokset ovat olleet.  Lisäsuolansa tähän tuovat vielä etäluettavat sähkömittarit, joiden syystä siirrytään tasatuista laskuista todellisen kulutuksen mukaiseen laskutukseen.  Toivomme leutoja talvia!

Rakentamisessa ollaan kiristämässä määräyksiä rajua vauhtia.  Ilmastonmuutos keppihevosena ollaan tuomassa sen laatuisia muutosmääräyksiä, mitä ei ole missään edes kokeiltu.  Pahimmillaan voi olla niin, että parinkymmenen vuoden jälkeen kirotaan yleisesti Vapaavuoren ministeriajan homeisia umpiotaloja.  Rakennusteollisuus on tästä virkamiehiä varoitellut jo kotvan aikaa.  On arvioitu, että vuoden 2005 jälkeen tehdyt määräykset ja nyt pitkällä valmistelussa olevat määräykset nostavat omakotitalon rakentamisen hintaa 25-30 %:ia. Ihan järkyttävä luku.

Toivotaan seuraavaan eduskuntaan kansanedustajia, jotka tuntevat keskivertosuomalaisen arkirealismin. 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: omakotitalo, energia, kiinteistöverotus, rakentamismääräykset

Kaavoituksella laadukasta elinympäristöä

Tiistai 21.10.2008 klo 22:11 - petri kalmi

omakotitalo.jpgKaavoituslautakunnan visiossa vuosille 2009-2011 halutaan väestön kasvu Nurmijärvellä ohjata taajamiin ja kyläkeskuksiin. Tämä on hyvä visio mm. ilmastonmuutoksen ehkäisyn kannalta. Yhteinen tahtotila on, että asemakaavat tuottavat laadukasta ja monipuolista elinympäristöä sekä riittävästi tonttivarantoa.Kunnan strategia ja palvelustrategia ohjaa koko kunnan kehittämistä. Ne ovat valtuuston tärkeimpiä kunnan kehittämistä ohjaavia työkaluja. Niitä täydentävät erilliset muut strategiat ja ohjelmat. Ongelmana on ollut kaavoituksen hitaus ja kunnallistekniikan perässä laahaaminen.Näihin ongelmiin on puututtava tulevalla valtuustokaudella tehokkaasti. Emätilamitoitus on saatu valmiiksi Lepsämän alueella. Nyt jatketaan Perttulassa.Mitoituksen seurauksena osa maanomistajista saa haja-asutusalueille uusia rakennustontteja, kun rakennuskiellot vihdoin poistuvat. Ja kuntalaiset tietenkin mieluisia omakotitaloja, joissa on hyvä elää.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaavoitus, omakotitalot