Uusimmat kirjoitukset

Yhteystiedot

Petri Kalmi
Jokipalstatie 24
01840 Klaukkala
044 357 0808
pk@petrikalmi.fi



Klaukkalan nimen historia

Sunnuntai 7.10.2012 klo 12:02 - pk

Välillä hieman kevyempää tietoa kesken  kuntarakennehässäkän.

Aina välillä kysytään mistä nimi Klaukkala, ruotsiksi Klövskog oikein tulee. Useasta lähteestä kerätyn tiedon perusteella nimi tulee talonnimestä, johon sisältyy varhaisen isännän nimi, kansanomainen muunnos pyhimyksennimestä Nikolaus. Ilmeisesti talon nimi on alkuaan suomea ja sen isäntää on kutsuttu Klaukaksi. Jo 1540 kylästä mainitaan Klaukka-niminen talo (Klauko 1710).  Ruotsinkielisessä nimessä jälkiosalla skog "metsä" on korvattu suomen kielen -la-johdin:  Klöckeskog  "Klaukan metsätalo". Kylästä käytettyjä nimiä historiasta ovat myös Klöckeskoogh 1527, Klockskoby 1540, Klöckeskoby 1544, Klaukala hemmi 1835 ja Klaukkala by 1866.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: klaukkala, historia, talo

Vapaaehtoistyön arvostus ei saa jäädä vain juhlapuheisiin

Torstai 10.3.2011 klo 9:49 - pk

Kuluva vuosi 2011 on nimetty EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuodeksi teemana ”Vapaaehtoisena vaikutat”.vpk.jpg

Teemavuoden tavoitteena on edistää vapaaehtoistyötä, lisätä sen arvostusta ja houkutella mukaan uusia vapaaehtoisia.  Vapaaehtoistyöllä on suuri merkitys niin kansainvälisessä toiminnassa kuin pienyhteisöissä.  Varsin suuri osa esimerkiksi kehitysmaiden avustustoiminnasta on vapaaehtoistyötä.

Nykyisin joka kolmas suomalainen tekee jotain vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyötä tekeviä järjestöjä ja yhdistyksiä on lukuisia. Ja vapaaehtoistyötä tehdään monella eri sektorilla.

Sosiaalisektorilla tehtävän vapaaehtoistyön merkitys korostuu jatkuvasti kansan ikääntyessä.  Vaikkei vapaaehtoistoiminnan vastuulle voikaan sälyttää varsinaista hoiva- ja sosiaalityöstä on siitä suuri apu. Ja merkittävää on, että siitä on apua sekä autettavalle että auttajalle.  Ei ole myöskään taloudellisesti merkityksetöntä mikäli yhä useampi eläkeläinen osallistuu vapaaehtoistyöhön.  Helsingin Sanomien mukaan eläkeläisten vapaaehtoistyön arvo rahassa mitattuna lähestyy miljardia euroa vuositasolla. 

Vapaaehtoistyötä ei kuitenkaan aina kohdella asiallisesti. Tuntuu että virkamies edesauttaa toista virkamiestä vapaaehtoistoiminnan kustannuksella.  Esimerkki tästä on VPK eli vapaapalokuntatoiminnan toimintaedellytysten kaventaminen.   Toiminta on kaikissa suhteissa erittäin kannatettavaa ja edistettävää. Varsinaisen pelastustehtävien lisäksi vapaapalokunnat tarjoavat laajalti harrastusmahdollisuuksia esimerkiksi nuorille ja naisille. Harjoitukset tarjoavat älyllisiä ja fyysisiä haasteita ja VPK-aate on erittäin yhteisöllistä.

Kuitenkin vapaapalokuntien toimintaa ollaan rajaamassa omassa kunnassammekin.  Lainsäädäntöön perustuen pelastuslaitos on ohjannut hälytystehtäviä aiempaa enemmän vakinaisille palokunnille, joita ylläpidetään meidän verovaroilla.  Vapaaehtoispohjalla ja pienille korvauksilla toimivia vapaapalokuntia kutsutaan nykyisin hälytystehtäviin aiempaa harvemmin.  Ongelma on kahdenlainen.  Tulipalon syttyessä hengenvaara on kiinni usein minuuteista ja sekunneista.  Siksi onkin täysin käsittämätöntä, että esimerkiksi Röykkään ja Lepsämään kutsutaan ensin ammattipalokunta Nurmijärveltä tai usein Vantaankoskelta.  Aiemmin kutsu tuli Perttulan VPK:lle, joka on varmasti nopeammin perillä kuin muualta tulevat. Myös Metsäkylän VPK:n toimintavalmius on varsin hyvällä tasolla.

Tämä nykyinen käytäntö voi johtaa siihen, että todellisten pelastustehtävien jäädessä minimiin taito ja ennen kaikkea sitoutuminen vapaapalokuntatoimintaan heikkenee.  Veepeekoolaisille on tarjolla muitakin harrastusmahdollisuuksia, joissa pääsee harjoittelun lisäksi myös toimimaan.  Aiempi toimintamalli tulee palauttaa!

2 kommenttia . Avainsanat: vapaaehtoistyö, VPK, virkamiehet, sosiaalisektori,

Tervehdyspuhe Rajamäellä 14.2.2011

Tiistai 15.2.2011 klo 10:24 - pk

Rajamäki valittiin vuoden uusmaalaiseksi kyläksi.  Pidin juhlassa oheisen tervehdyspuheen:

Arvoisat juhlavieraat!

 Minulla on ilo ja kunnia Nurmijärven kunnan puolesta onnitella Rajamäkeä vuoden uusmaalaisena kylänä.  Maakuntaliiton hallituksen valinta osoittaa, että Rajamäellä on tehty oikeita asioita.  Valinnan perusteluissa todetaan erityisesti, että Rajamäen kyläyhdistys on esimerkillisesti aktivoinut kyläläiset ajamaan yhteisiä asioita, pitämään huolta asuinympäristöstä ja kehittämään kylää nykyaikaiseksi asuinalueeksi

 Tuo kylän yhteisten etujen ajaminen on huomattu kunnassa useassakin eri otteessa.  Kyläläiset ovat olleet ahkeria tekemään aloitteita kunnan virkamiehille ja päättäjille. Ponnistelujen tuloksena on näinä palvelujen keskittämisen aikoina saatu esimerkiksi terveyspalvelut säilytettyä kylällä.  Olen usein sanonut, että elävän kylän keskeinen tunnusmerkki on kylän oma koulu.  Täällä Rajamäellä on kunnallisia palveluja paljon perinteistä kylää laajemminkin. Täällä on ala-aste, ylä-aste ja jopa lukiokin. On myös päiväkoteja, uimahalli, liikuntatiloja sekä jo mainittu terveyskeskus.

Monessa suhteessa Rajamäki poikkeaakin perinteisestä kyläkäsitteestä.  Syynä on luonnollisesti kylän teollinen historia.  Jo yli sata vuotta sitten vuonna 1888 kylään perustettiin Hyvinkään tehtaan osakeyhtiö, josta kehittyi maan suurin hiivatehdas ja viinapolttimo. Tehtaan sijainnin perusteena oli alueen puhtaat pohjavedet.  Pohjavedet, joiden puhtautta tulee vaalia myös nykyaikana. Vuoden 1919 kieltolain seurauksena tehdas siirtyi Suomen valtiolle, ja kieltolain päätyttyä 1932 perustettiin Oy Alkoholiliike Ab, joka alkoi tuottamaan alkoholijuomia.  Alkoa tai nykyisin Altiaa saa kiittää monesta asiasta Rajamäellä.  Alkon myötävaikutuksella kylässä on mm.  oma kirkko ja jo äsken mainittu uimahallikin.  Tosin Alkon johdosta kylä on joutunut kärsimäänkin.  Molotovin coktailin nimellä kulkevat polttopullot, joita käytettiin tehokkaasti etenkin Talvisodassa, ohjasivat neuvostoliiton pommikoneet usein Rajamäen päälle.  Ja tämän seurauksena taas kylään rakennettiin ilmatorjuntatykkitornit.  Harva suomalainen kylä pystyykään näin hyvin puolustamaan itseään ja etujaan.

Hyvät kuulijat, huolimatta kylän taajamaluonteisuudesta täältä löytyy paljon perinteisen kylän merkkejä.  Jo aiemmin mainittu kyläyhdistys on yksi sellainen.  Samaan aikaan kun kunnan päätaajamassa Klaukkalassa on puolen tusinaa erilaista kyläseuraa, täällä on onnistuttu toiminta keskittämään yhteen.  Ja saatu sitä kautta paljon painoarvoa ja vaikutusvaltaa. Näin Euroopan Unionin vapaaehtoistyön teemavuotena tulee todellakin antaa tunnustus aktiiviselle kyläseuralle.

 Palvelujen säilyttämisen lisäksi yhdistys on vaikuttanut myös kaavoituskysymyksiin, osallistunut yleiseen kunnalliseen keskusteluun ja antanut lausuntoja. Kyläläisillat ja -kyselyt sekä yhdistyksen omat verkkosivut ovat oiva tapa toimia lähellä asukkaita.

Noilta verkkosivuilta ilmenee mm että yksi kyläyhdistyksen ponnisteluista on Kylä kasvattaa -hanke, joka tukee lasten ja nuorten kasvua ja keskusteluttaa vanhempia. Tärkeä asia nykyisin, jolloin nuorten syrjääntyminen on polttava ongelma. Verkkosivuilla kerrotaan myös Rajamäen historiikin olevan työn alla.

Yksi kyläyhdistyksen haasteista on maatilamuseoalueella sijaitsevan arvokkaan Rajamäen talon suojeleminen, historian vaaliminen ja talon valjastaminen asukkaiden, koululaisten ja yhdistysten käyttöön.  

Rajamäellä on myös vilkasta urheilutoimintaa.  Nimeltään tunnetuin, tosin laajemmallakin alueella toimiva on menestyksellinen suunnistusseura Rajamäen Rykmentti, jonka nimen takana on nurmijärveläisen kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven kirjoissa usein mainittu kiertävä perhekunta. Voimistelu – ja urheiluseura Rajamäen Kehitys on alueemme menestyksellisimpiä hiihtoseuroja ja kunnostautunut myös juniorijalkapallossa. Viime viikonlopun uutisiin pääsi rajamäkeläinen pesäpalloilu.  Saapa nähdä onko siinä pohjaa jopa lajin erityisseuralle kylään.

Vuoden kylän valinnat ovat sijoittuneet aiemminkin lähialueille.  Valittiinpa lähistöllä sijaitseva Vihtijärvi vuosi sitten vuoden uusmaalaisen kylän lisäksi myös koko Suomen vuoden kyläksi.  Nyt vain toivomaan ja jännäämään tuleeko tämä maanlaajuinen titteli tänne Rajamäellä. Ja tietenkin voimme toivoa, että tulevaisuudessa myös muut Nurmijärven kylät kilpailisivat aktiivisesti titteleistä.  Aktiivisuutta niissä kyllä riittää, kuten olemme havainneet mm Nummenpään ja Suomiehen koulujen lakkauttamisuhan alla.

Toivon Rajamäelle kylänä ja sen kaikille asukkaille menestystä myös tulevaisuudessa.  Vanhan kiinalaisen sananlaskun mukaan kotia valittaessa suurinta taidetta on naapureiden valinta, ei itse asunnon.  Ja juuri naapureiden valinnassa rajamäkeläisiä on onnistanut.  Onhan aktiivinen kyläyhdistys siitä vahva näyttö!

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rajamäki, kyläseura, urheilu, kolmas sektori

Klaukkalan torin avajaiset

Perjantai 10.10.2008 - petri kalmi

Tänään pidettiin Klaukkalan torin avajaiset. Ohjelmassa oli kunnanjohtajan puheen lisäksi taikuri, laulaja Mikko Perkoila ja Nurmijärven Puhallinorkesteri, joka tahditti toritansseja.  Paikalla oli useita satoja kuntalaisia.

Torilla oli myös Hyde Park, jonka ensimmäisenä puhujana olin.  Totesin torin tervetulleeksi ja pyysin, että kyläläiset ottavat sen omakseen.  Torille on lupautunut useita myyjiä ja on tärkeätä että heillä asioidaan.

Kehoitin myös klaukkalaisia äänestämään klaukkalalaisia.  Nykyisessä valtuustossa puolta pienempi kirkonkylä on 14 valtuutetun kotikylä kun Klaukkalasta on vain 13 valtuutettua.  Oikeampi asukasmäärän mukainen määrä olisi parikymmentä valtuutettua.  Aika ajoin kunnallisessa päätöksenteossa tulee tilanteita, jolloin kotikylän asioille pitää saada kannatusta.

 Seuraavan kerran torillamme tapahtuu 19.10, jolloin on Klaukkalan syysmarkkinat.  Tervetuloa tutustumaan minuun ja muihin Keskustan ehdokkaisiin teltallamme.

2 kommenttia . Avainsanat: Klaukkala, palvelut, tori