Uusimmat kirjoitukset

Yhteystiedot

Petri Kalmi
Jokipalstatie 24
01840 Klaukkala
044 357 0808
pk@petrikalmi.fi



Itsenäisyyspäivän tervehdyspuhe Nurmijärvellä

Maanantai 6.12.2010 klo 13:48 - pk

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat lippu.jpgitsenäisyyspäivänjuhlan osanottajat

Historia muuttuu usein sanoista mielikuviksi, kun sen liittää omiin tai sukunsa kokemuksiin.  Edesmennyt äitini syntyi joulukuun 6.päivänä vuonna 1916 eli päivälleen vuosi ennen maamme itsenäistymistä.  Hän kertoi meille lapsille usein vanhempiensa kertomuksia siitä, miten vappuna 1918 saksalaiset joukot edetessään Kärkölästä kohti Hämeenläänin Koskea olivat pitäneet kortteeria heidän pihapiirissään ja sitä minkälainen helpotus oli kun isoisäni oli samoihin aikoihin palannut kotiin oltuaan muutaman ajan punaisten vankina.  Tapahtumat liittyivät luonnollisesti vapaussotaan, jonka ansiosta maamme vakiinnutti juuri julistetun itsenäisyytensä. Sodasta on käytetty montaa eri termiä, on puhuttu muun muassa kansalaissodasta, vapaussodasta, punakapinasta ja sisällissodasta. Minä olen käsittänyt sen kuitenkin aina vapaussodaksi. 

Joulukuun kuudentena päivänä vuonna 1917 eduskunnan antamaa itsenäisyysjulistusta seurasi ankara välienselvittely hallitusvaltaa puolustaneiden valkoisten ja punaisen vallankumoushallituksen kesken.  Punaisilla oli apunaan joukko venäläisiä, joita oli ollut Suomeen sijoitettuna suuret määrät ennen itsenäistymistä, valkoisten avuksi tuli taas Saksassa koulutetut jääkärit, joiden rooli etenkin joukkojen johtamisessa oli merkittävä. Jo aiemmin mainitsemallani Saksan Itämeren divisioonalla oli oma roolinsa ratkaisuvaiheissa.  

Sodan aikana tilanteet raaistuivat.  Sodan kuluessa esiintyi punaista terroria, valkoiset taas kurittivat voitettuja etenkin sodan lopputuloksen selvittyä. Kaiken kaikkiaan vapaussodassa menetti  henkensä lähes 200 nurmijärveläistä.  

1920-ja 30 luvut olivat kansakunnallemme voimakkaan kehityksen vuosia, joita siivitti suomalaisten menestyminen niin urheilun kuin kulttuurinkin saroilla.  Paavo Nurmesta ja Jean Sibeliuksesta tuli käsitteet ympäri maailman.  Kansakuntamme eheytyi.

Arvoisat kuulijat. Muun muassa geopoliittisen asemamme johdosta jouduimme Neuvostoliiton barbaarisen hyökkäyksen kohteeksi vuonna 1939 ja sitä seuranneena puolena vuosikymmenenä maamme joutui uudelleen lunastamaan itsenäisyytensä kahdesti. Ensin talvisodassa ja sitten jatkosodan torjuntataisteluissa kesällä -44.  Sotien aikana tehtyjä päätöksiä on kritisoitu jälkikäteen, mutta historiallinen totuus on, että pienten valtioiden liikkumisvara on todella niukka kun suuret kansakunnat selvittelevät välejään. Kansallisen eheytymisen ansiosta vaikeista ajoista kuitenkin selvittiin.  Tosin käydyt kolme sotaa Talvisota, Jatkosota ja Lapin sota vammautti monia ja jätti suuren määrän koteja, joista puuttui rintamalle jäänyt poika, veli, aviomies tai isä. Sodissa kaatui neljäsataa nurmijärveläistä, osanottoni ja kunnioitukseni heidän omaisilleen. 

Isäni oli talvisodan ajan suojeluskuntalaisena evakuointitehtävissä, välirauhan ajan asevelvollisena ja jatkosodan ajan rintamalla. Joutuipa hän jatkosodan ratkaisuvaiheissa puolustamaan jopa omaa kotipitäjäänsä Äyräpäätä Vuosalmen taisteluissa. Äitini taas työskenteli ensin YH:n aikana muonituslottana ja sen jälkeen sotavuodet toimistotehtävissä kansanhuollossa.

Sodan jälkeen isänmaallamme oli valtava haaste asuttaa puoli miljoonaa evakkoa ja kotinsa menettänyttä, maksaa valtaisat sotakorvaukset, säilyttää yhteiskuntarauha ja samaan aikaan etsiä uudelleen paikka kansakuntien joukossa. 

Vaiheittain solmittiin YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa, liityttiin Yhdistyneisiin kansakuntiin, liityttiin vapaakauppaliittoon EFTAan ja kansainvälistyttiin.  Bilateraalinen kauppa itään ja sotakorvausteollisuuden resurssien vapauduttua kiihtynyt kauppa länteen takasivat maallemme nopean vaurastumisen. Kaikille tuttua jo onkin viime vuosikymmenten lama-ajat, Euroopan Unioniin liittymiset ja kaiken kattava globalisoituminen.

Monilla eri mittareilla Suomi on ollut toisen maailmansodan jälkeen maailman menestynein maa.  Menestyksestä saamme kiittää monia, mutta itsenäisyydestä kiitoksemme kohdistuu ennen kaikkea niille jotka ovat sitä ase kädessä puolustaneet sekä kotirintamalla toimineille. Tällä hetkellä joukossamme on vielä 60.000 rintamalla taistelutta sotiemme veteraania, joista Nurmijärvellä asuu noin 170.

Itsenäisyyspäivää on Suomessa vietetty perinteisesti hyvin hartaissa tunnelmissa erityisesti siihen liittyneitä uhrauksia kunnioittaen.  Mutta muistakaamme että itsenäisyyspäivä on myös ilon ja onnen juhla. Itsenäisyydestämme meidän tulee olla nöyriä ja kiitollisia, mutta samaan aikaan olkaamme onnellisia, iloisia ja miksei vaikka hieman riehakkaitakin.  Onhan Suomi meille suomalaisille maailman paras maa asua ja elää!

Näillä sanoilla minun on kunnia tuoda Nurmijärven kunnan tervehdys tähän juhlaan ja toivottaa Teille kaikille hyvää itsenäisyyspäivää.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vapaussota, talvisota, jatkosota, veteraanit, nurmijärvi, itsenäisyys