Uusimmat kirjoitukset

Yhteystiedot

Petri Kalmi
Jokipalstatie 24
01840 Klaukkala
044 357 0808
pk@petrikalmi.fi



Poliisin toimipiste palautettava Klaukkalaan

Lauantai 5.3.2011 klo 18:17 - pk

poliisi.jpgOheinen kirjoitus tämänpäivän Nurmijärven Uutisien Vieraskynässä:

Viime päivien uutiset Klaukkalan huumetilanteesta ovat varmasti järkyttäneet meitä kaikkia. Tilanteen laajuus ja toiminnan kesto ovat olleet poikkeukselliset jopa maanlaajuisesti.  Uskon, että tapahtuma herättää tarpeellista keskustelua niin kodeissa, kouluissa kuin muuallakin missä ihmiset liikkuvat ja tapaavat toisiaan. 

Kunnassa on toiminut päätaajamissa jo 90-luvun alusta monialainen työryhmä, jossa ovat edustettuina kunnasta nuoriso-, sivistys-, sosiaali- ja terveystoimi sekä seurakunnan ja poliisin edustajat.  Työryhmän tehtävänä on seurata verkostona, mitä tapahtuu nuorison keskuudessa ja vaihtaa tietoja, jotta ajan ilmiöihin pystytään reagoimaan.  Uskon, että työryhmällä on ollut tietoa ongelmista ja se on tehnytkin pitkäaikaista hyvää työtä, jolla ongelmia on pystytty ehkäisemään.

Mielestäni tämä ei kuitenkaan riitä.  Mielestäni Klaukkalaan, jossa on lähiympäristöineen lähes 20.000 asukasta, tulee ehdottomasti palauttaa siellä kymmenkunta vuotta toiminut poliisin toimipiste.  Kyseinen toimipiste lopetettiin poliisihallinnon rakenneuudistuksen yhteydessä pari vuotta sitten. Silloin Hyvinkään poliisilaitos, jonka yhteydessä Nurmijärvi toimi, yhdistettiin Keski-Uudenmaan poliisilaitokseen.

Tein silloin aloitteen Klaukkalan poliisin toimipisteen säilyttämisestä ja nyt uudistan saman aloitteen. Poliisin toimipiste sijaitsi Nurmijärven kunnan yhteispalvelupisteessä, johon se voisi nytkin palata.  Poliisihallinto itse laski Klaukkalan toimipisteen lopettamisen tuovan sille 12.000 euron vuosisäästön.  Pidän kyseistä säästöä mitättömänä, jos sitä vertaa siihen haittaan, jonka lopettaminen on aiheuttanut.

Poliisin toimipisteen hyödyt olisivat kahdenlaiset.  Toimipiste toimi Klaukkalassa partioiden tukipisteenä ja siellä oli määräaikoina poliisi tavattavissa.  Lähellä toimiminen lisää varmasti poliisin tietoa kylällä vallitsevista ilmiöistä, esimerkiksi tällä kertaa huumekaupasta. Toisaalta poliisin näkyvämpi läsnäolo tutkitusti lisää kansalaisten turvallisuudentunnetta ja ehkäisee rikollisuutta.

 Toinen tärkeä tekijä on poliisin lupapisteen palauttaminen Klaukkalaan.  Passi, ajokortti ja muissa asioissa pitää nykyisin matkustaa Klaukkalasta kymmeniä kilometrejä. Väitän, että kuntalaisten siirtymisen ja ajankäytön kustannukset ovat moninkertaiset verrattuna tuohon poliisihallinnon kymppitonnin säästöön.  Tuettakoon lupapisteen toimintaa vaikka kunnan budjettivaroista tuon verran.

3 kommenttia . Avainsanat: poliisi, toimipiste, lupapiste, huumeet, kunta

Eriävä mielipide Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan

Tiistai 1.3.2011 klo 13:10 - pk

Olen ollut Keski-Uudenmaan Kuumakuntien edustajana Helsingin kevytvyl2.jpgSeudun liikennejärjestelmäsuunnitelman Ohjausryhmässä. Tänään oli viimeinen kokous ja niinhän siinä kävi, että jälleen meidät kehyskunnat jyrättiin laitettaessa hankkeita kiireysjärjestykseen. 

Muutama vuosi sitten julkisuuteen putkahtanut miljardihanke Pisararata arvotettiin kiireellisemmäksi kuin esimerkiksi Klaukkalan ohikulkutie, Hyrylän ohikulutie ja Espoon kaupunkirata.  Näistä kolmesta on lähes toteuttamisvalmiit suunnitelmat suhteen ja ne ovat kustannuksiltaan vain murto-osa tuosta Pisarasta.

 

Muita eriävään mielipiteeseen laitettavia kohteita ovat Klaukkalan radan ja Kerava-Nikkilä radan kiireysasteet.  Olen koko ajan esittänyt, että niiden toteutus tulisi olla mieluummin jo 2020-luvulla kuin 2040-luvulla. Mitä kauemmas toteutus siirtyy, sen enemmän tulee vaihtoehtoisia rahareikiä valtiolle.

 

On suunnitelmassa jotain hyvääkin.  Prioriteetiltaan ensimmäiseksi tulivat metropolialueen liikennestruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet, joita ovat mm kevyen liikenteen väylät, liityntäparkkipaikat, tavaraliikenteen palvelualueet yms.  Nyt pitää vain ponnistella, että ko hankkeiden rahoja tulee myös Helsingin ulkopuolelle.

 

Suunnitelma menee eteenpäin tuleviin hallitusohjelmaluonnoksiin lisättäväksi.  Toivottavasti Kiviniemen kakkoshallitus löytää sieltä ne meidänkin kohteet!

 

Olo hieman turhautunut mutta toisaalta taisteluhenkinen.  Eduskuntaan pitää valita ihmisiä, jotka ymmärtävät myös Helsingin ulkopuoliset tarpeet!

 

Työ jatkuu!

1 kommentti . Avainsanat: HSL, liikenne, rata, Klaukkala, Kerava, Nikkilä, Ohikulkutie

Etäluettavat sähkömittarit tuovat suuria yllätyksiä kotitalouksille

Torstai 17.2.2011 klo 11:55 - pk

etluettava.jpgVuonna 2009 säädetyn asetuksen mukaisesti kotitalouksiin tulee vaihtaa uudet etäluettavat mittarit lähivuosien aikana. Noin kolmannekseen talouksista ne on jo vaihdettukin.  Vaihdon suorittaa alueen sähkönjakelusta vastaava verkkoyhtiö.

Vaihdon tavoitteena on  sähkön säästö, kun kuluttajien oletetaan alkavan seurata sähkön kulutusta nykyistä tarkemmin ja käyttää sähköä järkevämmin.  Tavoite on sinänsä hyvä - säästää sekä kuluttajan kukkaroa että myös luontoa.  Vaihtoon liittyy kuitenkin myös haasteita.

Vaihtaminen ei ole mikään ilmainen toimenpide.  Uudet mittarit aiheuttavat verkkoyhtiöille useiden miljoonien investointikustannuksen.  Mittarin toiminta vaatii myös jatkuvaa linjayhteyttä - busineksen paikka siis teleoperaattoreille.  Edellä mainitut kustannukset luonnollisesti vyöryvät verkkomaksun kautta sähkön kuluttajille.

Suurin kuluttajalle näkyvä muutos uudistuksessa on kuitenkin siirtyminen todellisen kulutuksen mukaiseen laskutukseen.  Tähän asti kuluttajia on normaalisti laskutettu energiayhtiöiden toimesta tasaerin arviolaskutuksena, mikä on sitten tasattu kerran vuodessa joka maksamalla lisää tai saamalla takaisin riippuen siitä, miten hyvin arviolasku on täsmännyt.

Tulevaisuudessa laskut määräytyvät kulutuksen mukaisesti.  Eli nyt tammi-helmikuussa, kun ulkona on paukkunut 20-30 asteen pakkasia jo tovin verran tulee sähkölasku olemaan todella iso verrattuna esimerkiksi heinäkuun laskuun.  Sähkölaskuissa kun puhutaan yleensä sadoista euroista, ei kymmenistä euroista.  Voi mennä monessa perheessä taloudensuunnittelu vaikeaksi!

6 kommenttia . Avainsanat: etäluettava mittari, sähkölasku, pakkaset, energiansäästö

Tervehdyspuhe Rajamäellä 14.2.2011

Tiistai 15.2.2011 klo 10:24 - pk

Rajamäki valittiin vuoden uusmaalaiseksi kyläksi.  Pidin juhlassa oheisen tervehdyspuheen:

Arvoisat juhlavieraat!

 Minulla on ilo ja kunnia Nurmijärven kunnan puolesta onnitella Rajamäkeä vuoden uusmaalaisena kylänä.  Maakuntaliiton hallituksen valinta osoittaa, että Rajamäellä on tehty oikeita asioita.  Valinnan perusteluissa todetaan erityisesti, että Rajamäen kyläyhdistys on esimerkillisesti aktivoinut kyläläiset ajamaan yhteisiä asioita, pitämään huolta asuinympäristöstä ja kehittämään kylää nykyaikaiseksi asuinalueeksi

 Tuo kylän yhteisten etujen ajaminen on huomattu kunnassa useassakin eri otteessa.  Kyläläiset ovat olleet ahkeria tekemään aloitteita kunnan virkamiehille ja päättäjille. Ponnistelujen tuloksena on näinä palvelujen keskittämisen aikoina saatu esimerkiksi terveyspalvelut säilytettyä kylällä.  Olen usein sanonut, että elävän kylän keskeinen tunnusmerkki on kylän oma koulu.  Täällä Rajamäellä on kunnallisia palveluja paljon perinteistä kylää laajemminkin. Täällä on ala-aste, ylä-aste ja jopa lukiokin. On myös päiväkoteja, uimahalli, liikuntatiloja sekä jo mainittu terveyskeskus.

Monessa suhteessa Rajamäki poikkeaakin perinteisestä kyläkäsitteestä.  Syynä on luonnollisesti kylän teollinen historia.  Jo yli sata vuotta sitten vuonna 1888 kylään perustettiin Hyvinkään tehtaan osakeyhtiö, josta kehittyi maan suurin hiivatehdas ja viinapolttimo. Tehtaan sijainnin perusteena oli alueen puhtaat pohjavedet.  Pohjavedet, joiden puhtautta tulee vaalia myös nykyaikana. Vuoden 1919 kieltolain seurauksena tehdas siirtyi Suomen valtiolle, ja kieltolain päätyttyä 1932 perustettiin Oy Alkoholiliike Ab, joka alkoi tuottamaan alkoholijuomia.  Alkoa tai nykyisin Altiaa saa kiittää monesta asiasta Rajamäellä.  Alkon myötävaikutuksella kylässä on mm.  oma kirkko ja jo äsken mainittu uimahallikin.  Tosin Alkon johdosta kylä on joutunut kärsimäänkin.  Molotovin coktailin nimellä kulkevat polttopullot, joita käytettiin tehokkaasti etenkin Talvisodassa, ohjasivat neuvostoliiton pommikoneet usein Rajamäen päälle.  Ja tämän seurauksena taas kylään rakennettiin ilmatorjuntatykkitornit.  Harva suomalainen kylä pystyykään näin hyvin puolustamaan itseään ja etujaan.

Hyvät kuulijat, huolimatta kylän taajamaluonteisuudesta täältä löytyy paljon perinteisen kylän merkkejä.  Jo aiemmin mainittu kyläyhdistys on yksi sellainen.  Samaan aikaan kun kunnan päätaajamassa Klaukkalassa on puolen tusinaa erilaista kyläseuraa, täällä on onnistuttu toiminta keskittämään yhteen.  Ja saatu sitä kautta paljon painoarvoa ja vaikutusvaltaa. Näin Euroopan Unionin vapaaehtoistyön teemavuotena tulee todellakin antaa tunnustus aktiiviselle kyläseuralle.

 Palvelujen säilyttämisen lisäksi yhdistys on vaikuttanut myös kaavoituskysymyksiin, osallistunut yleiseen kunnalliseen keskusteluun ja antanut lausuntoja. Kyläläisillat ja -kyselyt sekä yhdistyksen omat verkkosivut ovat oiva tapa toimia lähellä asukkaita.

Noilta verkkosivuilta ilmenee mm että yksi kyläyhdistyksen ponnisteluista on Kylä kasvattaa -hanke, joka tukee lasten ja nuorten kasvua ja keskusteluttaa vanhempia. Tärkeä asia nykyisin, jolloin nuorten syrjääntyminen on polttava ongelma. Verkkosivuilla kerrotaan myös Rajamäen historiikin olevan työn alla.

Yksi kyläyhdistyksen haasteista on maatilamuseoalueella sijaitsevan arvokkaan Rajamäen talon suojeleminen, historian vaaliminen ja talon valjastaminen asukkaiden, koululaisten ja yhdistysten käyttöön.  

Rajamäellä on myös vilkasta urheilutoimintaa.  Nimeltään tunnetuin, tosin laajemmallakin alueella toimiva on menestyksellinen suunnistusseura Rajamäen Rykmentti, jonka nimen takana on nurmijärveläisen kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven kirjoissa usein mainittu kiertävä perhekunta. Voimistelu – ja urheiluseura Rajamäen Kehitys on alueemme menestyksellisimpiä hiihtoseuroja ja kunnostautunut myös juniorijalkapallossa. Viime viikonlopun uutisiin pääsi rajamäkeläinen pesäpalloilu.  Saapa nähdä onko siinä pohjaa jopa lajin erityisseuralle kylään.

Vuoden kylän valinnat ovat sijoittuneet aiemminkin lähialueille.  Valittiinpa lähistöllä sijaitseva Vihtijärvi vuosi sitten vuoden uusmaalaisen kylän lisäksi myös koko Suomen vuoden kyläksi.  Nyt vain toivomaan ja jännäämään tuleeko tämä maanlaajuinen titteli tänne Rajamäellä. Ja tietenkin voimme toivoa, että tulevaisuudessa myös muut Nurmijärven kylät kilpailisivat aktiivisesti titteleistä.  Aktiivisuutta niissä kyllä riittää, kuten olemme havainneet mm Nummenpään ja Suomiehen koulujen lakkauttamisuhan alla.

Toivon Rajamäelle kylänä ja sen kaikille asukkaille menestystä myös tulevaisuudessa.  Vanhan kiinalaisen sananlaskun mukaan kotia valittaessa suurinta taidetta on naapureiden valinta, ei itse asunnon.  Ja juuri naapureiden valinnassa rajamäkeläisiä on onnistanut.  Onhan aktiivinen kyläyhdistys siitä vahva näyttö!

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rajamäki, kyläseura, urheilu, kolmas sektori

Visio 2020

Tiistai 1.2.2011 klo 22:46 - pk

Osallistuin tänään Kunnallisalan kehittämissäätiön Visio 2020-tilaisuuteen.  Päällimmäisenä ajatuksena mielessäni on oman maamme tulevaisuus.  Globaalisti talouden ja tuotannon painopiste on voimakkaasti siirtymässä Itä-Aasiaan, ennen kaikkea Kiinaan.  Kongfutselaisen Aasian ihmiskäsitys on varsin erilainen kuin juutalaiskristillisen arvopohjan omaavissa Euroopassa ja Amerikassa. Uuden tyyppinen nationalismi valtaa alaa.  Nationalismi, joka näkyy laajentumispolitiikkana mm Afrikassa, missä kiinalaiset ovat näkyvästi esillä todella monessa maassa.  Koskahan ne kiinnittävät huomionsa harvaan asuttuun Venäjän itäosaan?

Suomessakin tarvitaan tervettä isänmaallisuutta.  Toisaalta erittäin vientiriipuvaisena maana meillä tulee olla syvä ymmärrys maailman menosta, toisaalta sisäisesti meidän tulee olla yhtenäisiä.  Pääministerin avaus yhteiskuntasopimuksesta valtion, ammattijärjestöjen ja elinkeinoelämän välillä tulisi johtaa tulokseen.  Tosin elinkeinoelämän ensi kommentit eivät ole rohkaisevia. 

Yritysjohtaja ei osoita viisauttaan maksimoimalla vaan paremminkin optimoimalla.  Minusta on reilua sitoa yritysverouudistukset työllistämiseen. Kotimainen työllistäminen on tärkeätä selvitäksemme kansakuntana tulevaisuuden ikääntymisen ja kiristyvän kilpailun haasteista.

USAn presidentti Obama esitti pitämässään kansakunnan tilaa koskevassa puheessa Amerikkaan omaa yhteiskuntasopimusta. Obaman visio on tila, jossa valtio ja liike-elämä innovoivat yhdessä amerikkalaisen tieteen ja talouden uuteen nousuun. Obama teki suoria viittauksia maan historialliseen avaruusohjelmaan sekä sen kykyyn nostaa kansallista itsetuntoa sekä innovoida kaupallisia sovellutuksia. Yhdysvallat tarvitsee liike-elämän ja valtion konsensusta, oli Obaman metaviesti.  Näin tulee olla Suomessakin!

Selviämistämme avittaa mm. hyvä koulutus,  innovaatio-osaaminen ja Eurooppalaisittain merkittävät luonnonvarat.

2 kommenttia . Avainsanat: visio, suomi, kilpailukyky, isänmaallisuus, luonnonvarat

Sidonnaisuudet julki

Maanantai 31.1.2011 klo 9:37 - pk

Lisäsin tänään kotisivulleni kohdan Eduskuntavaalit alakohdaksi sidonnaisuuteni eri yhtiöissä.  Viime aikojen julkisessa keskustelussa on tullut usein esille poliittisten toimijoiden sidonnaisuudet. Mikään ei sinänsä velvoita ehdokkailla sidonnaisuuksien ilmoittamiseen, mutta en näe niiden ilmoittamiselle mitään estettäkään.  Eduskuntaan päästyäni nämä kuitenkin tulee ilmoittaa jo lakiin perustuenkin.

Vapaaehtoisella ilmoittamisella tulee ehkä oikaistuakin joitakin vääriä oletuksia, joita kansalaisilla erilaisista kytköksistä voi olla.laki.jpg

Sidonnaisuuksista määräytyvät jääviydet ovat sitten tapauskohtaisia.  Esimerkiksi tuo Sähköyhtiön hallituksen jäsenyys tekee nykytulkinnan mukaan jääviyden kunnanhallituksessa, mutta taas valtuustossa Sähkön asioita käsitellessä jääviyttä ei ole.

Osuuspankin edustajiston jäsenyys sen sijaan ei muodosta jääviyttä enempää kunnanvaltuutossa kuin -hallituksessakaan.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sidonnaisuus, luottamushenkilöt

Pienyrittäjillä murheita ja tarpeita

Tiistai 25.1.2011 klo 16:43 - pk

yrittj.jpgSuomessa on yli 300.000 yritystä, joista lähes 94% on alle kymmenen työntekijää työllistävää.  Pienet ja keskisuuret yritykset ovat kansantaloudellemme tärkeät, koska ne työllistävät lähes 2/3-osaa koko yksityissektorin työntekijöistä. Pk-yritysten merkitys vielä korostuu, kun tiedetään, että erityisesti ne ovat lisänneet henkilöstöään viime vuosina.

TE-keskuksen teettämässä yritysharavassa tutkittiin nurmijärveläisten yritysten tulevaisuuden näkymiä ja tarpeita.  Yleisenä yhteenvetona puhelinhaastattelussa, johon vastasi puolentoistatuhatta yritystä voidaan todeta niiden odottavan tulevaisuudelta samaan aikaan kasvua ja heikkenevää kannattavuutta.  Taloudellisesti myösuhdanteesta huolimatta kilpailu siis kiristyy koko ajan.

Rekrytointitarpeita lähimmän kahden vuoden aikana oli lähes 600 työntekijän verran. Näistä tulisi lähes puolet pieniin, alle viiden henkilön yrityksiin. Lähes 30 yksinyrittäjää oli palkkaamassa ensimmäistä ulkopuolista työntekijää.  Ensimmäisen työntekijän palkkaamista tulisikin tukea koko maassa!

Lähes neljännes yrittäjistä oli seuraavan viiden vuoden aikana siirtymässä eläkkeelle.  Aikamoinen sukupolven vaihdosrumba siis tulossa.  Toivottavasti kaikkiin yrityksiin löytyy jatkaja joko omasta suvusta tai yrityskaupan kautta.

Suurimmat tarpeet nurmijärveläisillä yrittäjillä kohdistuvat taloushallintoon, markkinointiin ja tietotekniikkaan. Nurmijärven kunta, yhteistyötahot ja yrittäjät ovatkin järjestäneet erilaista valmennusta näistä teemoista.

Yrittäjyys kaiken kaikkiaan koetaan kiinnostavaksi. Tosin huolta aiheuttaa se, että viimeisimpien tutkimustulosten mukaan Suomessa joka viides yksinyrittäjä kituuttaa köyhyysrajan alapuolella.  Ulkoistaminen on joillakin aloilla mennyt liian pitkälle. 

Kaiken kaikkiaan yrittäjyyteen tulee kuitenkin innostaa.  Kouluissa tulisi yrittäjyys ottaa entistä voimakkaammin esille. Yrittäjän vapaus yhdistettynä riittävään toimentuloon on tavoittelemisen arvoinen tila!

2 kommenttia . Avainsanat: yritys, pkt, yrittäminen, kannattavuus, työvoima, investoinnit

Vaalitili avattu

Perjantai 14.1.2011 klo 23:07 - pk

Vaalirahoitus

Vaalirahoitusta säätelee uusi vaalirahoituslaki, jota noudatan!

Kampanjaani varten on avattu erillinen tili Suomen Keskustan Klaukkalan paikallisyhdistykselle. Yhdistys on virallisesti rekisteröity. Vaalitili on täysin erillinen Klaukkalan Keskustan muusta toiminnasta, jota varten yhdistyksellä on oma tilinsä.

Vaalitilin kirjanpito hoidetaan säännösten mukaisesti.  Vaalitilin tarkastuksen suorittaa KHT-tilintarkastusyhteisö, Tietotiliaudit oy, vastuullisena tilintarkastaja KHT Urpo Salo. 

Rahoitan vaalit pääasiallisesti omalla rahalla, mutta olen kiitollinen myös tukijoideni tilille maksamista avustuksista.

Tilille ei kerätä ylijäämää, vaan kaikki rahoitus käytetään kokonaisuudessaan eduskuntavaalikampanjani kuluihin.

Vaalirahoituksesta annetaan lainmukaisesti selvitys valvontaviranomaisille vaalien jälkeen.

Toivon, että olisit tukemassa kampanjaani! Kiitos!

Kampanjatilini on Keski-Uudenmaan Osuupankissa ja tilinumero on

530017-20120793

3 kommenttia . Avainsanat: vaalirahoitus, vaaliavustukset, tilintarkastus

Metropolialueen hallinnosta

Keskiviikko 12.1.2011 klo 10:21 - pk

suomalainen_metropolialue.jpgToissa iltana oli historialliseksi mainittu Helsingin seudun 14 kunnan ja kaupungin valtuustojen yhteinen kokous, missä esiteltiin erinäisiä viimeisen vuoden aikana laadittua seutuselvityksiä.  Seudulle, jota myös metropolialueeksi kutsutaan, ollaan suunnittelemassa omaa hallintoa.  Metropolialueen omaa hallintoa tuntuu tilaisuuden annin perusteella eniten ajavat Helsingin kokoomus pääasiallisena puhemiehenään paikallispoliitikko Jan Vapaavuori, joka toimii myös Kivihiemen ykköshallituksessa asuntoministerinä. 

Hajakannatusta kaksiportainen hallinto tuntui saavan myös muutamilta demareilta, vasemmistoliittolaisilta ja vihreiltä. Näidenkin puolueiden myönteisistä puheenvuoroista valtaosa tuli helsinkiläisiltä poliitikoilta. 

Itseäni suuresti ilahdutti se, että todella harva Helsingin ulkopuolinen taho uutta byrokratiakerrosta kannatti.  Koko hankkeessa on koko ajan sellainen tuntu, että Helsinki hakee muualta maksumiehiä vuosikymmenten aikana tekemiensä huonojen päätösten maksajiksi.  Päätösten, jotka ovat johtaneet mm. kaupungin eri alueiden sosiaaliseen eriarvoistumiseen (segregaatioon).Valtio ja elinkeinoelämä pumppaa Helsinkiin sen pääkaupunkiroolin johdosta vuosittain miljardeja euroja palkkojen ja palvelujen ostojen muodossa. Mutta mikään ei tunnu pääkaupungin ylipaisuneelle ja tehottomalle hallinnolle riittävän.

Eräs osallistuja totesi osuvasti, että jos yrityksellä on kriisi, ei sitä aleta hoitaa hallintoa lisäämällä.  Hallinnon paisuttamisen sijaan tulisi kehittää tuottavuutta, keskittyä perustoimintoihin ja karsia rönsyjä.

Tehdyissä selvityksissä tuntui yksittäinen kansalainen unohtuneen tyystin.  Demokratiatyöryhmän vetäjä totesi kornisti, ettei lähidemokratiaa käsitelty työryhmässä olleenkaan, koska se ei  kuulunut toimeksiantoon.  Ei tietenkään kuulunut, koska tässä helsinkiläisten masinoimassa yhditämishankkeessa juuri se osa-alue tulisi hoidetuksi kaikkein heikoimmin. Ei helsinkiläisiä hallintobyrokraatteja kiinnosta yksittäisen uusmaalainen kuntalaisen näkemys. Päätöksethän tehdään mielellään pienessä piirissä mahdollisimman kaukana kansalaisista.

Metropolin ja koko Uudenmaan kehityksen kannalta oleellista olisi lisätä kuntien vapaamuotoista yhteistyötä, verkostoitumista ja vahvistaa maakuntaliiton roolia!

PS Oheinen kuva on suomalaiselta metropolialueelta Helsingin seudulta

5 kommenttia . Avainsanat: helsingin seutu, uusimaa, metropoli, lähidemokratia

Ajatuksia vuodelle 2011

Maanantai 3.1.2011 klo 8:36 - pk

2011.jpgVuosi 2011 näyttää valoisammalta kuin edelliset pari vuotta.  Maailmantalous on selvästi elpynyt ja eri tutkimustenkin mukaan kansalaisilla on aiempaa enemmän optimismia tulevaisuuden suhteen.

Suuria haasteita ovat globaalisti rahamarkkinoiden vakauden säilyttäminen, kansantalouden kannalta suuren velkataakan hoito ja yksilöiden kannalta yhä eriarvoistuva yhteiskunta. Kansakunnan yhä selvemmästä jakaantumisesta menestyjiin ja putoajiin ollaan puhuttu jo jonkin aikaa.  

Ei ole oikein, että hyvinvointiyhteiskunnassamme esimerkiksi heikompituloisen viidenneksen (siis miljoonan suomalaisen) absoluuttinen terveydentila on heikkenemässä. Suomalaisen terveydenhuollon paradoksi on että parempituloisin viidennes käyttää kaikkein eniten terveydenhoidon palveluja, on kaikkein tervein ja maksaa tästä kaikesta suhteellisesti vähiten!  Kyseessä on iso asiakokonaisuus, jolle tulisi tehdä todellakin jotakin. Siihen voi vaikuttaa vain lainvalmistelulla ja ylimmällä päätöksenteolla, jotka tapahtuvat eduskunnassa

Kotikunnassamme Nurmijärvellä painitaan samanlaisten ongelmien kanssa kuin valtiontaloudessa.  Kunnan velkaantuminen jatkuu.  Investoinneilla tuotetaan kuntalaisille palveluja ja kyse onkin paljolti hankkeiden priorisoinnista.  Kunnan eri osien tarpeet tulisi huomioida.  Kolmen kyläkeskuksen lisäksi myös kymmenen elävää kyläyhteisöä tarvitsevat palveluja.

Keski-Uudenmaan Kuuma-kuntien hallituksen puheenjohtajuus on nyt osaltani tällä kertaa ohitse.  Kuuma laajentuu vuoden vaihteessa uudella neljällä kunnalla.  Nyt sillä on aiempaa paremmat edellytykset vaikuttaa alueelliseen päätöksentekoon.  Tämä tietenkin vaatii yksituumaisuutta.  Vaikeusastetta nostaa mm. se,  että Kokoomuksen metropolipolitiikkaa muotoilee Helsinki-keskeinen asuntoministeri Vapaavuori, Demarit ovat tehneet periaatepäätöksen seutuvaltuustosta, jossa meidän kehyskuntien rooli jää mitättömäksi ja että vihreät ovat pääideologinsa Soininvaaran ohjauksessa myös Helsinkiin keskittämísen kannalla.

Henkilökohtaisella puolella suuri koitos on kevään eduskuntavaalit, joista olen menossa eduskuntaan.  Asumisen vapauden, yrittäjyyden ja työnteon puolustamisessa sekä perusturvan kehittämisessä riittää tavoitteita. Politiikassa ja myös kampanjassani tulee tapahtumaan paljon!

Yrittäjäpuolella alkuvuosi näyttää hyvin mielenkiintoiselta sijoittamisen kannalta. Myös konsultointipuolella ollaan etenemässä.

Perinteiset kunnonkohotus- ja painonalennustavoitteet kuuluvat luonnollisesti asiaan.  10 kiloa pois ja vähintään yksi maraton tuntuvat tällä hetkellä helpoilta tavoitteilta. Katsotaan sitten vuoden päästä miten onnistuivat! Vuosi 2010 oli tässä suhteessa suuri pettymys.

Talouden pidossa pitää olla tarkkana. 

Ystäville ja läheisille tulee löytää aikaa. Ja olla parempi ihminen. Niin ja kiertää vähä maailmaa.

Eiköhän tässä niinkuin alkuun...

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rahamarkkinat, vaalit, kuuma, terveydenhuolto

Summary 2010

Lauantai 1.1.2011 klo 20:00 - pk

kalmi_keskustan_kok.jpgVuoden vaihtuessa on aika miettiä mennyttä vuotta. Työelämän kannalta se oli suurten muutosten aikaa, harrastuspuolella lähes työtä vuorotta ja omassa elämässä varsin tasaista, mukavaa oleilua.

Valtuustovuosi oli edellistä paljon sävyisämpi ja helpompi näin valtuuston puheenjohtajan kannalta.  Tosin kuluneenakin vuonna kokouksille löytyi pituutta. Käytetyt sadat puheenvuorot jakaantuivat varsin epätasaisesti. Muutamalla valtuutetulla on vähintään yksi ja joskus useitakin kantoja lähes asiaan kuin asiaan, kun taas salissa istuu myös valtuutettuja, jotka eivät kertaakaan avanneet suutaan paitsi nimenhuudossa ja äänestyksissä. Budjettikäsittelystä tuli odottamaton, koska ennakko-odotusten vastaisesti budjettineuvotteluissa suuri vastuullinen ryhmittymä löytyikin keskustasta ja siitä vasemmalla olevista ryhmistä. Veroja kuitenkin päätettiin nostaa maltillisesti 0,25 %-yksiköllä.

KUUMA-yhteistyössä, jossa toimin hallituksen puheenjohtajana, reivattiin painopistettä roimasti palveluyhteistyöstä edunvalvonnan suuntaan. Helsingin seudun yhteistyökokouksessa (HSYK) vaikutamme muiden kehyskuntien kanssa metropolialueen kehittämiseen. Yhteistyötä tarvitaankiin, koska muuten Helsinki vie ympäryskuntia halunsa mukaan. Vuoden aikana neljä KUUMAN ulkopuolista kehyskuntaa Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää ja Sipoo tekivät päätökset KUUMAAN liittymisestä.

Maakuntavaltuustossa valmisteltiin puitteita uudelle maakuntakaavalle. Maakuntaliiton rooli tulee korostumaan, koska myös Itä-Uusimaa liittyy Uudenmaan maakuntaliittoon vuodevaihteessa. HUSsin valtuustossa toiminta oli uuden toimitusjohtajan myötä tasapainoisempaa, tosin budjetin ylitysten kanssa taistellaan edelleen . Mukavina tapahtumina vuoden mittaan mieleeni jäivät mm maakuntaparlamentti, puolueristeily ja kyläillat, joita pidettiin tällä kertaa Kirkonkylässä ja Klaukkalassa.

Euroopan Unionin Alueiden komitea, jossa olen varajäsenenä tarjosi oivan näkymän eurooppalaiseen päätöksentekoon.  Osallistuin Belgian Brysselissä ja Tournaissa, Espanjan Leonissa ja Maltan Valettassa aluepolitiikkaa, maatalousasioita ja talouspolitiikkaa käsitteleviin valiokuntien kokouksiin ja puolustin niissä Suomen etua. Kussakin kokouksessa on Suomesta aina kolme edustajaa.

Seurakuntavaalit pidettiin, ja niissä suurimman äänimäärän sai Keskusta.

Merkittävä uusi asia minulle oli lupautuminen kansanedustajaehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleissa.  Ehdokkaaksi ilmoittautuminen sai hyvän vastaanoton ja kampanjaa valmistellaan kovalla vauhdilla.

Tein suuria muutoksia työelämässä. Vaihdoin ensin talvella kotimaan liiketoimintavastaavan tehtäväni yhteiskuntasuhteista vastaavaksi johtajaksi. Ja loppukesästä siirryin kokonaan pois kuukausipalkkaisesta työstä yrittäjäksi. Yrittäjätoimintani jakautuu kahteen eri osaan.  Toisaalta harjoitan sijoitustoimintaa ja toisaalta käynnistelen markkinoinnin konsultointiyritystä Kalmi Consultingia. Liityin takaisin Klaukkalan Yrittäjiin vuosikymmenen tauon jälkeen.

Vuoden mittaan tuli matkusteltua hieman yli kymmenessä maassa, uusina kohteina Malta, Bosnia-Herzegovina ja Egypti.  Muunlaista harrastustoimintaa olivat kolme kertausharjoitusta ja alueellisen maanpuolustuskurssin jatkokurssi.  Lunastin keväällä Lopen mökin täysin omakseni, joten mökillä tuli vietettyä enemmän aikaa kuin koskaan.

Kulttuuririennoista voisi mainita Taaborinvuoren näytelmät, Aleksis Kivenpäivän juhlan ja U2:n megakonsertin.

Kuntoilupuolella jäi maraton väliin toista kertaa tällä vuosikymmenellä.  Yli 1000 harjoituskilometristä huolimatta pikku flunssat pätkivät vuoden siten, etten tuota perinteistä vuositavoitetta täyttänyt :-(. Golfikaan ei kehittynyt ja tasoitus pysyi siinä 12 korvilla.

Tapasin vuoden mittaa suuren määrän uusia upeita ihmisiä.  He sekä entiset tutut ja ystävät vaikuttivat keskeisesti siihen, että vuodesta 2010 tuli loistava vuosi!  Kiitos Teille ja heille kaikille!

Tämän vuoden suunnitelmista kerron lähiaikoina.

1 kommentti . Avainsanat: vaalit, eu, kuuma, maakunta

Kasvavaa Kuumaa tarvitaan

Keskiviikko 15.12.2010 klo 13:44 - pk

kuumak.jpgKeski-Uudenmaan kuuden kunnan ja kaupungin Kuuma-yhteenliittymää on vuonna 2010 johdettu Nurmijärveltä ja nyt vuoden päättyessä on aika pohtia Kuuman toimivuutta. Keskeistä kuluneena vuonna on ollut toiminnan reivaaminen uuteen suuntaan. Kuumassa päätettiin nimittäin vuonna 2009 suunnan muutoksesta, missä toiminnan strategista painopistettä siirrettiin kuntien välisestä palveluyhteistyöstä yhteiseksi edunvalvonnaksi.  Edunvalvonnassa keskeiset foorumit ovat 14 kunnan ja kaupungin muodostama Helsingin Seudun Yhteistyökokous ja muut elimet, joissa alueellista edustusta tarvitaan. 

Edunvalvonnan tarve on korostunut nopeasti, koska aluettamme koskeva  metropolitiikka on nousemassa yhdeksi tulevan hallitusohjelman keskeiseksi kohdaksi.  Alueen yhteistyötä ollaan ohjaamassa mahdolllisesti lainsäädännön keinoin. Metropolipolitiikassa on tähän asti tahtipuikkoa heiluttanut Helsinki, jonka ylimielinen tapa viedä koko alueen kehitystä omien tarpeidensa mukaan on uhkana etenkin meille kehyskuntalaisille.  Vuosikymmenten mittaan Helsingissä on tehty tukku huonoja päätöksiä, jotka ovat johtaneet asuntojen hillittömään hintatasoon, kaupunginosien väliseen sosiaaliseen eriarvoistumiseen ja Suomen mittakaavassa pöhöttyneeseen ja kalliiseen hallintobyrokratiaan. Nyt alueellisen yhteisen hyvän nimissä ollaan muita alueen kuntia ja kaupunkeja pakottamassa näiden ongelmien ratkaisemiseen.  Yksittäisinä kuntina meidän on vaikea neuvotella tässä tilanteessa - sen sijaan joukkovoimalla tuloksiin on mahdollisuus päästä.

Kuuma-yhteistyön joukkovoimaa kasvattaa neljän muun kehyskunnan liittyminen siihen. Nurmijärven vetovastuun aikana Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää ja Sipoo ovat tehneet päätöksen liittyä Kuuma-toimintaan.  Nyt muodostuva uusi KUUMA  yli 300.000 asukkaallaan vastaa kooltaan hyvinkin Suomen toiseksi suurinta kaupunkia.  Vaikka matka Kirkkonummelta Sipooseen onkin pitkä niin alueellisesti kunnilla on paljon yhteisiä etuja valvottavanaan.  Kehyskuntien väljän ja luonnonläheisen asumisen puolustaminen nähdään yhteisenä asiana.

Kuuman alkuperäinen keskeinen tavoite oli kuntien rajat ylittävä palveluyhteistyö. Vaikka erilaisia kuntienvälisiä hankkeita onkin, ei niistä yksikään ole kaikkia kuutta kuntaa koskeva.  Nurmijärvi on mukana muutamissa hankkeissa.  Isäntäkuntana toimimme hankintapalvelukeskuksessa, joka kilpailuttaa eri tuote- ja palveluntoimittajia kolmen kunnan puolesta varsin tehokkaasti.  Seudullinen talouspalvelukeskuskin on päässyt lastentaudeistaan.  Vielä vuosi sitten ongelmana olivat heikko laskutus ja perintä.  Nyt Hyvinkään ja Vihdin tullessa mukaan Kuuman toimintaan on palveluyhteistyössä etenkin Nurmijärven kohdalla uusia mahdollisuuksia. Olemme toimineet tähänkin asti läheisessä yhteistyössä mm sosiaali- ja terveyssektoreilla. Nyt käytännön yhteistyötä voidaan edelleen tiivistää esimerkiksi sivistyspuolelle.  Kuntien välinen yhteistyö kuntien rajojen läheisyydessä toimivissa kouluissa olisi asukkaiden etu.

Vuosien mittaan on keskusteltu Kuuman sisällä myös pidemmälle menevästä yhteistyöstä.  Erityisesti tiheästi rakennetut Kerava ja Järvenpää ovat vuoroin himoinneet vanhan emäpitäjänsä Tuusulan alueita, väliin suunnitelleet kaikkien kolmen kunnan yhdistämistä.  Hankkeet ovat kuitenkin kariutuneet kerta toisensa perään.  Nurmijärveä tällaiset kosinnat eivät ole koskeneet.  Yhtenä syynä hankkeiden heikkoon menestymiseen on varmaan ollut se tosiasia, että nykyiset kunnat ovat varsin optimaalisen kokoisia monessa mielessä.  Teoreetikot ovat todenneet, että kunnat, joissa on 25.000-40.000 asukasta ovat monessa mielessä ihanteellisia.  Kooltaan ne ovat riittäviä kunnallisten peruspalveluiden tuottamiseen ja toisaalta ne ovat kuntalaisten demokratian kannalta vielä tarpeeksi pieniä.  Ajatus siitä, että jokaisella kuntalaisella on ainakin teoriassa suora kontakti kunnan asioista päättäviin valtuutettuihin, on realistinen.  Toisin on tilanne suurissa kaupungeissa, joista muun muassa Helsingissä on isoja alueita ilman valtuustoedustusta, esimerkkinä paljon keskusteluissa esiintynyt Vuosaari.

Puheenjohtajuuden siirtyessä vuoden vaihteessa Tuusulaan, näen vahvistuneen Kuuman olevan entistäkin tärkeämmän meille kehyskuntien asukkaille.  Meillä on vaikutusvaltaa, jos sitä halutaan käyttää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuuma, nurmijärvi, kuntayhteistyö, metropoli, palvelut

Itsenäisyyspäivän tervehdyspuhe Nurmijärvellä

Maanantai 6.12.2010 klo 13:48 - pk

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat lippu.jpgitsenäisyyspäivänjuhlan osanottajat

Historia muuttuu usein sanoista mielikuviksi, kun sen liittää omiin tai sukunsa kokemuksiin.  Edesmennyt äitini syntyi joulukuun 6.päivänä vuonna 1916 eli päivälleen vuosi ennen maamme itsenäistymistä.  Hän kertoi meille lapsille usein vanhempiensa kertomuksia siitä, miten vappuna 1918 saksalaiset joukot edetessään Kärkölästä kohti Hämeenläänin Koskea olivat pitäneet kortteeria heidän pihapiirissään ja sitä minkälainen helpotus oli kun isoisäni oli samoihin aikoihin palannut kotiin oltuaan muutaman ajan punaisten vankina.  Tapahtumat liittyivät luonnollisesti vapaussotaan, jonka ansiosta maamme vakiinnutti juuri julistetun itsenäisyytensä. Sodasta on käytetty montaa eri termiä, on puhuttu muun muassa kansalaissodasta, vapaussodasta, punakapinasta ja sisällissodasta. Minä olen käsittänyt sen kuitenkin aina vapaussodaksi. 

Joulukuun kuudentena päivänä vuonna 1917 eduskunnan antamaa itsenäisyysjulistusta seurasi ankara välienselvittely hallitusvaltaa puolustaneiden valkoisten ja punaisen vallankumoushallituksen kesken.  Punaisilla oli apunaan joukko venäläisiä, joita oli ollut Suomeen sijoitettuna suuret määrät ennen itsenäistymistä, valkoisten avuksi tuli taas Saksassa koulutetut jääkärit, joiden rooli etenkin joukkojen johtamisessa oli merkittävä. Jo aiemmin mainitsemallani Saksan Itämeren divisioonalla oli oma roolinsa ratkaisuvaiheissa.  

Sodan aikana tilanteet raaistuivat.  Sodan kuluessa esiintyi punaista terroria, valkoiset taas kurittivat voitettuja etenkin sodan lopputuloksen selvittyä. Kaiken kaikkiaan vapaussodassa menetti  henkensä lähes 200 nurmijärveläistä.  

1920-ja 30 luvut olivat kansakunnallemme voimakkaan kehityksen vuosia, joita siivitti suomalaisten menestyminen niin urheilun kuin kulttuurinkin saroilla.  Paavo Nurmesta ja Jean Sibeliuksesta tuli käsitteet ympäri maailman.  Kansakuntamme eheytyi.

Arvoisat kuulijat. Muun muassa geopoliittisen asemamme johdosta jouduimme Neuvostoliiton barbaarisen hyökkäyksen kohteeksi vuonna 1939 ja sitä seuranneena puolena vuosikymmenenä maamme joutui uudelleen lunastamaan itsenäisyytensä kahdesti. Ensin talvisodassa ja sitten jatkosodan torjuntataisteluissa kesällä -44.  Sotien aikana tehtyjä päätöksiä on kritisoitu jälkikäteen, mutta historiallinen totuus on, että pienten valtioiden liikkumisvara on todella niukka kun suuret kansakunnat selvittelevät välejään. Kansallisen eheytymisen ansiosta vaikeista ajoista kuitenkin selvittiin.  Tosin käydyt kolme sotaa Talvisota, Jatkosota ja Lapin sota vammautti monia ja jätti suuren määrän koteja, joista puuttui rintamalle jäänyt poika, veli, aviomies tai isä. Sodissa kaatui neljäsataa nurmijärveläistä, osanottoni ja kunnioitukseni heidän omaisilleen. 

Isäni oli talvisodan ajan suojeluskuntalaisena evakuointitehtävissä, välirauhan ajan asevelvollisena ja jatkosodan ajan rintamalla. Joutuipa hän jatkosodan ratkaisuvaiheissa puolustamaan jopa omaa kotipitäjäänsä Äyräpäätä Vuosalmen taisteluissa. Äitini taas työskenteli ensin YH:n aikana muonituslottana ja sen jälkeen sotavuodet toimistotehtävissä kansanhuollossa.

Sodan jälkeen isänmaallamme oli valtava haaste asuttaa puoli miljoonaa evakkoa ja kotinsa menettänyttä, maksaa valtaisat sotakorvaukset, säilyttää yhteiskuntarauha ja samaan aikaan etsiä uudelleen paikka kansakuntien joukossa. 

Vaiheittain solmittiin YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa, liityttiin Yhdistyneisiin kansakuntiin, liityttiin vapaakauppaliittoon EFTAan ja kansainvälistyttiin.  Bilateraalinen kauppa itään ja sotakorvausteollisuuden resurssien vapauduttua kiihtynyt kauppa länteen takasivat maallemme nopean vaurastumisen. Kaikille tuttua jo onkin viime vuosikymmenten lama-ajat, Euroopan Unioniin liittymiset ja kaiken kattava globalisoituminen.

Monilla eri mittareilla Suomi on ollut toisen maailmansodan jälkeen maailman menestynein maa.  Menestyksestä saamme kiittää monia, mutta itsenäisyydestä kiitoksemme kohdistuu ennen kaikkea niille jotka ovat sitä ase kädessä puolustaneet sekä kotirintamalla toimineille. Tällä hetkellä joukossamme on vielä 60.000 rintamalla taistelutta sotiemme veteraania, joista Nurmijärvellä asuu noin 170.

Itsenäisyyspäivää on Suomessa vietetty perinteisesti hyvin hartaissa tunnelmissa erityisesti siihen liittyneitä uhrauksia kunnioittaen.  Mutta muistakaamme että itsenäisyyspäivä on myös ilon ja onnen juhla. Itsenäisyydestämme meidän tulee olla nöyriä ja kiitollisia, mutta samaan aikaan olkaamme onnellisia, iloisia ja miksei vaikka hieman riehakkaitakin.  Onhan Suomi meille suomalaisille maailman paras maa asua ja elää!

Näillä sanoilla minun on kunnia tuoda Nurmijärven kunnan tervehdys tähän juhlaan ja toivottaa Teille kaikille hyvää itsenäisyyspäivää.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vapaussota, talvisota, jatkosota, veteraanit, nurmijärvi, itsenäisyys

Vaalikampanjan avaustilaisuus aktiivinen

Maanantai 29.11.2010 klo 22:10 - pk

Eduskuntavaalikampanjani avaustilaisuus onnistunut.  Aikaisesta petrin_vaaliavaus.jpgvaiheesta ja lähes 20 asteen pakkasesta huolimatta oli lähes 40 aktiivista keskustelijaa paikalla. Ohjelmassa oli oman alustukseni ohella Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhasen puheenvuoro.  Teemat olivat molempien esityksissä yhtenevät, eli yrittäjyys ja yritysten tukeminen sekä puutarhakaupunki-ideologia. Kannatkin näihin molempiin teemoihin olivat varsin yhtenevät.  Ainakin näissä matti_petrin_vaalitilaisuudessa_esitelmitsemss.jpgteemoissa jatkan eduskunnassa Matin viitoittamaa tietä.

Tilaisuuteen toi kulttuuria maailman paras Aleksis Kivi -tulkitsija Juha Poikela,  joka kahteen otteeseen herkisti kuulijansa.

Keskustelu oli tiivistä. Teemoina keskustelussa olivat mm. yritysten verotus, hankintojen poikelan_juha_featuring_aleksis_kivi_petrin_vaalitilaisuudessa.jpgkilpailuttaminen, maahanmuuttopolitiikka, terveysliikunta ja yrittäjyyskasvatus.

Kiitokset kaikille osallistujille ja tukiryhmäläisille. Tästä on hyvä jatkaa kohti Arkadianmäkeä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalikampanja, yrittäjyys, asuminen

Eduskuntavaaliehdokkuus vahvistettiin

Sunnuntai 21.11.2010 klo 14:11 - pk

Keskustan Uudenmaan piirikokous vahvisti 20.11. uusimaa.jpgeduskuntaehdokkuuteni.  Kampanjani pääteemoja ovat yrittäjyyden ja työnteon edellytysten parantaminen ja Helsingin ulkopuolisen Uudenmaan asukkaiden etujen puolustamisen.  Vain työnteolla ja yrittäjyydellä voimme luoda jakavaraa, jolla kannustamme lapsiperheitä ja turvaamme vanhusväestön tulevaisuuden.

Metropolipolitiikka ollaan suunnittelemassa liian Helsinki-keskeisesti.  Muuta Uuttamaata uhkaa jatkuva kurjistaminen, kun se resursseja riistetään Helsingin pohjattomaan menokitaan. Palvelut pystytään tuottamaan paljon tehokkaammin pienemmissä 20.000-40.000 asukkaan kuntayksiköissä kuin yli puolen miljoonan asukkaan Helsingissä.  Siellä byrokratia maksaa eikä kuntalaisdemokratiasta voida puhua, kun edes kaikista kaupunginosista ei ole edustusta valtuustossa asti.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskunta, kansanedustaja, uusimaa, metropoli

Suomalaiset ja mahdollisuuksien taitaminen

Keskiviikko 27.10.2010 klo 20:51 - pk

kiviniemi_keskusta-akatemiassa.jpgTänään pidetyssä Keskusta-Akatemiassa teemana olivat muuttuva maailmanjärjestys ja Suomeen vaikuttavat ulko- ja turvallisuuspolitiikan voimakentät. 

Alustajina seminaarissa olivat puhetta johtanut (yläsavolainen) Seppo Kääriäinen, (eteläsavolainen (Bryss.)) Olli Rehn ja (eteläpohjalainen (Hels.)) Mari Kiviniemi. Kommentoijina professorit (yläsavolainen) Raimo Väyrynen ja (eteläsavolaisilta juurilta ponnistava) Henrik Meinander.  Poikkeuksena yleiseen sääntöön savolaiset puhujat ottivat vastuun puheistaan ja lausuivat viisauksiakin. Väyrynen kertoi projektin savolaisen  määritelmän - se on aloitusta vaille valmis!

Kääriäinen korosti lähihistoriasta Suomen kykyä tehdä oikeita ratkaisuja oikeaa aikaan.  Suomi on tehnyt itsetuntoista ja realistista politiikkaa. Seppo korosti myös laajan poliittisen konsensuksen tärkeyttä ulkopolitiikassa. 

Rehn totesi että  nykyisin talous ja talousvoimasuhteet korostuvat yli turvallisuuspolitiikan.  Suomen etu on avoimuus ja yhteistyö. Protektionismi on myrkkyä tällaiselle ulkomaankaupasta riippuvaiselle valtiolle.  Menestysresepti Suomen pärjäämiseen on kyky jatkuvaan sisäiseen uudistamiseen yrittäjyyden, yhteiskunnallisen avautumisen ja yhteiskunnallisen eheyden kautta. Biotalous ja vihreä kasvu ovat  suomalaisten maakuntien vahvuus.

Kiviniemi näki tärkeänä että Suomella on kattava ja kykenevä edustautuminen maailmalla suoraan omassa määräysvallassamme. Tällöin eivät EU-edustustot pelkästään riitä Suomen ulkopolitiikalle. Ennakoiminen on entistä tärkeämpää.

Arktisen alueen merkitystä tulevaisuudessa ei voi aliarvioida. Pohjoismaat ja Suomi hyötyvät arktisen alueen merkityksen kasvusta. Sijaintimme ja luonnonolosuhteidemme ansiosta meillä on mahdollista saada hyötyä ja suhteellista etua.

Kommenttipuheenvuoroissa Väyrynen korosti että Suomen tulee olla tulevaisuudessa päättäväinen, "hard headed".  Meinanderkin toi esille sen että vallitsevan tilanteen mukaisen politiikan ohella tulee olla strategia miten valmistaudutaan tulevaisuuteen. Strategia voi olla erilainen kuin nykyinen EU:n yhteisten arvojen korostus. Meinander myös korosti geopolitiikan merkitystä.

Kommentoi kirjoitusta.

Aleksis Kiven päivän juhla 10.10.10

Sunnuntai 10.10.2010 klo 17:47 - pk

Tänään vietetään nurmijärveläisen kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää.  Klaukkalassa vietetyssä pääjuhlassa jaettiin Eskon puumerkki tällä kertaa toimittaja ja näyttelijä Kaarina Hazardille.  Puumerkin luovutti seuran puheenjohtaja Anto Leikola. Samassa yhteydessä Nurmijärven sivistyslautakunta luovutti konstniekan arvon elokuvaohjaaja ja kulttuuripersoona Taavi Vartialle asiaankuuluvan laakeriseppeleen kera.  Kulttuuriantia edustivat musiikki- ja tanssiopiston nuoret sekä Cantica-kuoro.  Selman juonista saatiin näyte mm iki-ihanan Maiju Jalkasen esittämänä.

Kommentoi kirjoitusta.

Brysselin kokemuksia

Lauantai 9.10.2010 klo 17:54 - pk

open_days_berlaymont.jpgKolme kiireistä päivää Brysselissä ohi.  Kaupungissa vietettiin EU:n alueiden ja kuntien Open days -tapahtumaa. Omassa ohjelmassani olivat erityisesti workshopit, joissa käsiteltiin small business actia.  Mieleeni jäi erityisesti Irlantilaisen Kerryn alueen tapa innostaa nuoria yrittäjyyteen.  Kouluissa oli mm yrittäjyys omana oppiaineena.  Ja tuloksia on syntynyt.

Suurta huolta koettiin aluetukien tason säilyttäminen.  Osallistuinpa jopa mielenosoitusmarssiin, jonka masinoi Euroopan alueet Baijerin osavaltion johdolla ja jossa puolustettiin sosiaali- ja aluekehitysvarojen pitämistä nykyisellä tasolla tulevassa EU:n budjetissa.  Suuret EU-valtiot ovat mielellään vähentämässä erityisesti meidän "harvaan asuttujen" -alueiden tukia.  Kuitenkin kyseisten tukien avulla on maahamme synnytetty tuhansia uusia työpaikkoja. ESR-rahoitusta hyödynnetään monella eri tavalla. Ja on naiivia vastustaa näitä tukia. Mikäli me emme niitä aja niin ko rahoille löytyy paljon muita ottajia.  Jotainhan meidänkin pitää saada vastineeksi maksamillemme EU-euroille. EU-budjetista muodostaa kunkin maan BKT:hen suhteutetut maksut 3/4-osaa. Loput muodostuvat ALV-maksuista ja esim. sokeritullin tyyppisistä tullimaksuista.

Päiviin mahtui myös erilaisia sosiaalista pääomaa kasvattavia tapahtumaa.  Alueiden komitean Suomen valtuuskunnan lounasvieraana oli europarlamentaarikko Satu Hassi.  Harvoin kuulee niin yksisilmäistä ilmastomuutospuheenvuoroa.  Asiallisiin kysymyksiin, mitä mm Ossi Martikainen esitti Suomen maatalouden osalta vastattiin hyvin ylimielisesti. Sen sijaan oikein kuvilla esitettiin miten Euroopan energihuolto hoidetaan Saharaan sijoitettavalla Uudenmaan kokoisella aurinkokennolla. Todella elämänläheistä ja ajankohtaista tietoa!

Alueiden komitea järjesti tapaamisen sarjakuvamuseossa (Tintti tietenkin pääosassa), Torunin alue tarjosi sinforiakonsertin teemana kulttuuripääkaupunki 2016 -hanke ja tutustuin niin MTK:n kuin Kuntaliitonkin toimistoihin.

Ohjelmassa oli myös Rehnin Merjan tapaaminen. Mikäli joku ei ole vielä lukenut hänen kirjaansa "Koiranelämää ja kissan päiviä Brysselissä" tehkää se heti.  Todella luettava ja nautittava kirja. Hieman eri luokkaa kuin jälkipuberteetista kärsivän Mikael Jungerin tilitys elämästään.

Ja mitä tämä seminaarini sitten veronmaksajille maksoi, kuten eräs terävä FB-frendi kysyi.  Ei mitään. Maksoin tämän matkan täysin itse.  Asiat vain olivat niin kiinnostavia.

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Hyppy yrittäjäksi

Tiistai 31.8.2010 klo 22:09 - pk

Tänään päätin päivittäisen työskentelyni pitkäaikaisessa työpaikassani A-Katsastuksessa, jossa toimin viime ajat yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana. Menneet 17 vuotta ovat olleet mielenkiintoiset ja olen ylpeä siitä työstä, millä vanha virkaintoinen viranomaisorganisaatio muuttui palkituksi asiakaspalveluorganisaatioksi.  Merkittävää on ollut myös kansainvälistymiskehityksemme.  Nykyään A-Katsastus katsastaa autoja kahdeksassa eri maassa.  Itse asiassa yritys on ollut viime vuosina nopeimmin menestyksellisesti kansainvälistyneitä palveluyrityksiä maassamme!

Edellisen kerran olin yksityisyrittäjänä 90-luvun alkupuolen lama-Suomessa.  Nyt yrittäjyydelle on paremmat edellytykset kiitos maamme viisaasti laskusuhdanteen ohitse navigoineen Keskustajohtoisen hallituksen.

Otan käyttöön myös sähköpostiosoitteen pk@petrikalmi.fi ja kännynumeron 044 357 0808.

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Intiaaneja ja surffaajia

Sunnuntai 4.7.2010 klo 1:20 - pk

Kesaloman kolmas paiva menossa.  Los Angelesiin lennon jalkeen pikkuserkkuvierailuja. Ensin Carlsbadissa katsomassa Tyynenmeren tyrskyja ja surffaajia seka nauttimassa loistavaa kalaruokaa. Ja tanaan Temeculassa katsomassa lantisten intiaanien suurkokoontumista Pow woota.  Komancheja, Kiova-intiaaneja ja Navajoja kymmenien muiden heimojen lisaksi. Kaikki varikkaissa juhla-asuissa. Kuvat saan koneelle valitettavasti vasta kotona. Huomenna suunta kohti Las Vegasia jossa alkaa vaalikassan taydennys (tai sitten ei).

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »